Vaikuttamassa

Palkat nousevat – hurjan väännön jälkeen

Kevään työmarkkinaneuvottelut olivat valtiosektorilla erityisen haastavat ja monipolviset. Lopputuloksena saavutettiin yleisen linjan mukainen 7,8 prosentin palkankorotus. Miten tavoitteeseen päästiin?

9.6.2025 | Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Sanna Jäppinen

kuvat ja videot Getty Images

Kuuntele juttu

Vuosien 2024–2025 työmarkkinakierros on jo nimetty historialliseksi, erityisesti valtiosektorin osalta. Poikkeuksellista oli varsinkin se, että valtiolla lakkoiltiin ensi kertaa sitten vuoden 1986.

– Työntekijäpuolella käytännössä ainoa tavoite oli estää työmarkkinoiden jakautuminen kahtia julkiseen ja yksityiseen sektoriin – ja siinä onnistuttiin, sanoo Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.

”Tavoitteena oli estää työmarkkinoiden jakautuminen kahtia.”

Jore Tilander

Tällä hän viittaa siihen, että vuoden 2025 alussa tuli voimaan vientimallilaki. Lailla säädettiin, että vientialat määrittävät palkankorotusten tason eli niin sanotun yleisen linjan, jota ei saa ylittää. Katoksi tuli Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimuksen myötä 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana.

– Meistä sen oli oltava myös lattia. Jos nyt olisi jääty jälkeen yleisestä linjasta, ei erotusta olisi saatu koskaan kiinni tai se olisi ollut äärimmäisen vaikeaa. Julkinen talous ei ikinä ole niin hyvässä kunnossa, että korjataan menneiden kierrosten jälkeenjääneisyyttä, Tilander toteaa.

Nihkeää neuvottelua, vähän liikkumavaraa

Valtion työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut alkoivat 15. tammikuuta, ja työntekijöitä edustivat akavalainen JUKO – jossa Juristiliitto on mukana –, SAK:lainen JHL ja STTK:n Pro. Työantajapuolella neuvotteli Valtion työmarkkinalaitos.

– Vaikutti siltä, että poliittinen johto oli sitonut Valtion työmarkkinalaitoksen kädet, eikä siellä ollut mandaattia liikkua annetuista rajoista, Tilander sanoo.

Neuvottelut etenivät nihkeästi, ja työnantaja antoi ensimmäisen ehdotuksen helmikuun lopulla. Sitä ei hyväksytty, ja maaliskuussa valtiosektori oli sopimuksettomassa tilassa.

Maaliskuussa valtiosektori oli sopimuksettomassa tilassa.

Maaliskuun alussa työnantajapuoli keskeytti yksipuolisesti neuvottelut, ja kuun lopulla työntekijäjärjestöt antoivat ensimmäisen lakkovaroituksen. Siitä alkoi sovittelu.

Lakkoase toimi tehokkaasti

Sovittelun jatkuessa järjestettiin huhtikuussa kaksi lakkoa, kolmannesta annettiin varoitus ja neljäskin oli jo suunniteltu. Yhteinen työtaistelu tiivisti työntekijäjärjestöjen rivejä ja lisäsi joukkovoimaa. Tilander korostaa lakkoaseen merkitystä.

– Lakot pyrittiin pitämään rajattuina niin, että ne olisivat kustannustehokkaita mutta mahdollisimman vaikuttavia – eli hankaloittaisivat työnantajan elämää, Tilander kertoo.

– Ensimmäisestä lakosta puhuttiin poliisilakkona, mutta siihen osallistui jäseniä lähes kaikista JUKOn liitoista. Toinen lakko oli vielä vaikuttavampi, ja se herätti selvästi painetta työnantajapuolella.

”Ensimmäisestä lakosta puhuttiin poliisilakkona, mutta siihen osallistui jäseniä lähes kaikista JUKOn liitoista.”

Jore Tilander

Tilander arvelee, että merkitystä saattoi olla myös hallituksen puoliväliriihellä, joka käytiin 22.–23. huhtikuuta.

– Siellä päädyttiin siihen, että rahaa onkin jaettavaksi moneen suuntaan, ja sen jälkeen työantajan oli vaikea jatkaa virttä siitä, että maa on konkurssissa.

Lopulta neuvottelutulos syntyi ilman valtakunnansovittelijaa vappuaattona, ja valtion uusi virka- ja työehtosopimus hyväksyttiin 5. toukokuuta. Korotusta palkkoihin saatiin tavoiteltu 7,8 prosenttia.

Lue lisää palkkauksesta ja palkkasuosituksista

Mitä ja milloin on odotettavissa palkkapussiin?

Neuvottelutulos näkyy konkreettisesti niin, että ensimmäinen palkankorotus – 2,4 prosenttia – on luvassa kaikille valtion työntekijöille 1. heinäkuuta 2025. 5 000 euron palkassa se tarkoittaa 120 euroa.

Ensimmäinen palkankorotus on luvassa kaikille valtion työntekijöille 1. heinäkuuta.

Seuraava korotus tulee 1. lokakuuta 2026: kokonaiskorotus on silloin 3 prosenttia, mutta siitä 0,9 prosenttia on varattu mahdollisiin virastokohtaisiin järjestelyihin. Viimeinen korotuksista tuntuu palkassa 1. elokuuta 2027. Se on kaikille 2,4 prosenttia.

Tilanderin mukaan tällä kierroksella muut muutokset jäivät vähäisiksi, sillä ehdoton päähuomio oli palkankorotusten tasossa.

Myös kaikilla muilla julkisen sektorin aloilla saavutettiin yleinen linja ja 7,8 prosentin mukaiset palkankorotukset. Julkisella sektorilla työskentelee noin 4 500 Juristiliiton jäsentä: heistä 3 500 valtiosektorilla, 450 kunta- ja hyvinvointialalla, 150 yliopistosektorilla ja noin 20 kirkonalalla.

Neuvottelutulokset heijastuvat myös aloille, joilla ei ole työehtosopimusta.

Yksityisen sektorin neuvottelut venyivät, lopputulos tyydytti

Yksityisellä sektorilla toimivien juristien osalta työmarkkinaneuvotteluja käy Akavan neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Juristeja koskevilla aloilla työehtosopimukset saatiin aikaan pääosin huhtikuussa.

– Neuvottelut alkoivat jo syksyllä 2024. Paljon aikaa meni siihen, että työnantajat odottelivat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimusta – ennen sitä muilla aloilla ei oltu valmiita sopimaan. Yksityisellä sektorillakaan ei vältytty lakoilta, kertoo Juristiliiton työelämästä vastaava johtaja Jaana Meklin, joka on liiton edustaja YTN:n hallituksessa.

– Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä lopputulokseen. Saavutimme yleisen linjan 7,8 palkankorotuksen, yleiskorotuspainotteisuuden sekä pitkän, kolmen vuoden sopimuskauden.

Yksityisen sektorin sopimusaloilla työskentelee noin 3 000 Juristiliiton jäsentä. Meklin muistuttaa, että neuvottelutulokset koskevat niin laajaa palkansaajajoukkoa, että ne heijastuvat myös aloille, joilla ei ole työehtosopimusta. Tällainen on esimerkiksi asianajoala.

– Neuvottelutulos huomioidaan tietysti myös Juristiliiton palkkasuosituksissa. Me kehotamme jäseniä ottamaan ne esille palkkakeskustelujen tueksi.