Työssä Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat näkevät oikeudenhoidon kipukohdat Oikeudenkäynneissä avustajina toimivien ammattinimikkeet eivät ole maallikoille tuttuja. Luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia on Suomessa tällä hetkellä yli 1 700. Heidän yhdistyksensä seuraa läheltä oikeudenhoidon kipukohtia. 20.8.2026 | Lukuaika: 4 minuuttia Teksti Tarja Västilä kuvat ja videot Getty Images Kuuntele juttu Jaa juttu Jaa ikkuna Jaa tämä linkki seuraavilla tavoilla Tai kopioi linkki Kopioi Tuomioistumissa avustajia toimii kolmella ammattinimikkeellä: asianajajien ja julkisten oikeusavustajien lisäksi oikeussaleissa työskentelevät luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat. Näistä luvan saaneista suurin osa on Helsingin hovioikeuspiiristä. Avustajat saavat lupansa oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta, joka toimii oikeusministeriön alaisuudessa. ‒ Hakijan pitää täyttää tietyt vaatimukset: hänen on oltava oikeustieteen maisteri ja nuhteeton. Lisäksi pitää olla suoritettuna asianajajatutkinto, tuomioistuinharjoittelu tai riittävästi erikseen määriteltyä työkokemusta, kertoo Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Jaakko Tapala. Tapalan mukaan luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat toimivat oikeudenkäynneissä samalla tavalla kuin asianajajat. He avustavat päämiehiään, jotka eivät välttämättä pärjää yksin eri lainkäytön alueilla eivätkä uskalla ottaa itsenäisesti riskejä.Molemmat – sekä luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat että asianajajat – valvovat päämiehen etua ja sitä, että oikeudenkäynti on oikeudenmukainen. Varatuomari Jaakko Tapala aloitti Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien hallituksen puheenjohtajana viime syksynä. (Kuva: Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry) Monipuolinen työkenttä Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat tekevät paljon muitakin töitä kuin avustavat tuomioistuimissa. Tapalan mukaan kirjallisiakin töitä riittää, muun muassa pesänselvityksiä ja pesänjakoja sekä kauppakirjojen ja testamenttien laatimista. ‒ Nimestään huolimatta kaikki luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat eivät käy juurikaan oikeudessa, mutta suurin osa heistä tekee sekä oikeudenkäyntiin liittyviä että muita kirjallisia töitä. Päämiehinä on esimerkiksi itse maksavia yrityksiä, keskituloisia henkilöitä sekä asiakkaita, joiden oikeudenkäyntikuluja valtio korvaa. Jutut liittyvät niin siviili- kuin rikosoikeuteen yleisissä tuomioistuimissa ja hallinto-oikeudessa. ‒ Valtio voi maksaa rikosoikeudenkäyntejä, mutta myös avioeroihin ja lapsiriitoihin liittyviä sekä muita riitaoikeudenkäyntejä. Kyse on ihmisoikeudesta ‒ heikommassakin asemassa olevan pitää saada oikeutta. Perusoikeuteen liittyy se, että kaikilla on oikeus saada ja valita avustaja oikeudenkäyntiin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämä ei aina toteudu. Riippumaton valvontalautakunta valvoo ammattietiikkaa ja oikeusvaltion pääperiaatteiden toteutumista. Riippumaton valvontalautakunta valvoo kaikkia asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia ammatillisessa toiminnassa. Tehtävänä on valvoa avustajien ammattietiikkaa ja taata henkilöille oikeusvaltion pääperiaatteiden toteutuminen. Valvontalautakunta toimii Suomen Asianajajien yhteydessä, mutta on itsenäinen ja riippumaton toimielin. Oikeusturvavakuutus korvaa osan kuluista Tapalan mukaan ei ole suotavaa mennä oikeuteen ilman avustajaa. Maallikko ei tiedä, miten oikeudenkäynti sujuu ja mitä siellä tarvitaan toisin kuin avustaja, jolla on oikeudellinen tieto hallussa. Esimerkiksi kalliissa huoltoriidoissa selviää parhaiten avustajan kanssa. Poikkeuksena ovat hallintotuomioistuimet, joiden menettely on yleisiä tuomioistuimia vähemmän muodollinen ja paremmin maallikon saavutettavissa. ‒ Hallintoprosessissa asianosainen kykenee usein ajamaan asiaansa myös ilman oikeudellista avustajaa. Oman asian menestyminen ei aina ole asianosaiselle tärkeintä. Merkityksellisempää voi olla kokemus siitä, että hän on tullut aidosti kuulluksi ja saanut tuoda asiansa esille kaikessa laajuudessaan. Myös yritysten, pientenkin, kannattaa hankkia itselleen oikeusturvavakuutus. Tapala muistuttaa, että kotivakuutukseen liittyy yleensä oikeusturvavakuutus, jollainen kaikilla on hyvä olla. Myös yritysten, pientenkin, kannattaa hankkia itselleen oikeusturvavakuutus. Jos erimielisyyttä tulee, uskaltaa paremmin hakea oikeutta, kun ainakin osan kuluista saa korvattua vakuutuksella. Oikeusturvavakuutus kattaa usein vain osan oikeudenhoitokuluista. Muun muassa Juristiliitto on nostanut esiin näiden vakuutusten riittämättömän tason. Palkkiopolitiikka hiertää oikeusapukysymyksissä Normaali oikeudenkäynti kestää puolesta päivästä koko päivään. Huumejutut, talousrikokset ja ihmiskauppatapaukset voivat viedä viikkoja, jopa kuukausia. Näissä kysymyksissä ammatillisen edunvalvonnan merkitys korostuu. ‒ Yhdistyksessä käytävässä keskustelussa polttavia kysymyksiä ovat oikeusapukysymykset ja palkkiot rikosasioissa. Tuomioistuimet ratkaisevat palkkioasian useimmiten syyttäjän näkemyksen mukaan. Tilanne on siinä mielessä nurinkurinen, että syyttäjä toimii oikeudenkäynnissä usein oikeusapua saavan vastaajan vastapuolena. Moni kokee, että laskuja leikataan lähes rutiininomaisesti. Korvattu palkkio ei aina vastaa tehtyjen tuntien määrää. Joskus palkkiosta on saatettu leikata jopa puolet. Polttavia kysymyksiä ovat oikeusapukysymykset ja palkkiot rikosasioissa. Tapalan mukaan palkkiot eivät ole nykyään ennakoitavissa, ja tämän takia monet avustajat eivät enää hoida oikeusapujuttuja rikosasioissa. Yhdistys toimii edunvalvojana ja kohtauspaikkana Tapalan luotsaama yhdistys perustettiin toistakymmentä vuotta sitten edustamaan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia ja valvomaan heidän etujaan. Sen lisäksi, että yhdistys on jäsenistönsä äänitorvena, se yhdistää jäseniä kollegiaalisesti. Keskustelua käydään aktiivisesti. Väki kokoontuu vuosittain Syyskäräjä-tapahtumaan, jolloin ohjelmana on luentoja ja vuorovaikutusta jäsenten kesken. Tarkoitus on tulevaisuudessa panostaa enemmän myös koulutukseen. ‒ On tärkeää, että eri puolilta Suomea olevat jäsenet pääsevät kohtaamaan ja vaihtamaan kokemuksia. Samalla saadaan tietoa siitä, miten muualla asioita järjestetään ja miten ne sujuvat, Tapala sanoo. Lisätietoja Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry:stä Luitko jo nämä? Työssä 5.5.2026 Pitkä oikeustaistelu syrjinnästä päättyi hyvin liiton tuella Työssä 22.4.2026 Tavoitteellinen harrastaminen vaatii ajankäytön priorisointia Työssä 3.2.2026 Hallitusammattilaisuudesta kiinnostuneen juristin kannattaa hankkia liiketoimintaosaamista, sanoo Piia-Noora Kauppi Takaisin ylös
Työssä 3.2.2026 Hallitusammattilaisuudesta kiinnostuneen juristin kannattaa hankkia liiketoimintaosaamista, sanoo Piia-Noora Kauppi