Ilmiöt

Puhutaanko suomea vai juridiikkaa?

Laki-, asiakirja- ja sopimustekstit eivät välttämättä aukene tavalliselle kansalaiselle, mikä voi vaarantaa jopa demokratiaa. Kielen asiantuntija kertoo, miten juridisesta kielestä voi tehdä ymmärrettävämpää. Asianajotoimistossa kiinnitetään huomiota oikeusmuotoiluun.

29.4.2025 | Lukuaika: 5 minuuttia

Teksti Tarja Västilä

kuvat ja videot Riitta Suominen, Valokuvaamo ja kehystyspalvelu KLIK , Kotus, Castrén & Snellman

Kuuntele juttu

Valtioneuvoston Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeessa tutkittiin, miten erilaiset lukijaryhmät eli juristit, päätösvalmistelijat ja maallikot ymmärtävät säädöstekstejä.

– Tulosten mukaan juristit ymmärtävät näitä tekstejä parhaiten, mutta hekin pitävät säädöksiä vaikeina ymmärtää ja raskaina lukea, toteaa viestinnän ja kielen asiantuntija, FT Riitta Suominen. Hän oli yksi hankkeen viidestä tutkijasta.

Vaikka virkakieleen on vuosien varrella kiinnitetty huomiota, tekemistä riittää.

– Myös juristit pitävät säädöskieltä vaikeana ymmärtää ja raskaana lukea, kertoo lain kielen ymmärrettävyyttä tutkinut Riitta Suominen.

Tutkimuksen kohteina jokaista koskevat lait

Käytettävyystutkimus oli hankkeen yksi tärkeä osa. Aloittaessaan tutkimusta Suominen kysyi silloisessa Twitterissä 60:ltä oikeustieteen asiantuntijalta kokemuksia ongelmista ja ehdotuksia käytettävyystestaukseen sopivista laeista.

– Koeteksteiksi päätyi kolme lakia sen perusteella, miten laajasti ne koskettavat kansalaisia ja miten ne edustavat säädöskieltä. Otteet olivat tulovero- ja työaikalaista sekä perintökaaresta.

Tutkimusmenetelmänä oli ääneenajattelu. Testitilanteessa koehenkilöt lukivat kolme säädöstekstiä ja kertoivat omin sanoin, mitä saivat irti lukemastaan. Kommentit liittyivät sanoman selkeyteen, tekstin rakenteeseen, sanastoon, virkerakenteeseen ja silmäiltävyyteen.

Työmuisti kuormittuu pitkistä virkkeistä

Lakien ymmärtämistä vaikeuttavat pitkät, monimutkaiset virkkeet, oudot termit ja viittaukset toisiin lainkohtiin.

– Työmuisti kuormittuu, ja teksti vaatii edestakaista lukemista. Lakitekstit ovat raskaslukuisia juristeillekin, toteaa Suominen.

Monet termit koettiin vaikeiksi, kuten tuloverolain luovutus, ositus, saanto, hankintameno, yhtiömies, kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö. Termejä ei käyttöyhteydessään avata, ja niistä voidaan tehdä uusia yhdyssanoja. Maallikolla jäi sormi suuhun, kun hän mietti lausetta ”hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltävästä saannosta”.

– Viittaukset katkaisevat lukemisen. Jos työaikalain 16. pykälässä viitataan 7. pykälään, pitää palata katsomaan, mitä siellä sanottiinkaan. Juristeja ärsyttivät erityisesti sellaiset ehtolauseet kuin ”jollei vastasyitä ole” tai ”jollei asianhaaroista muuta johdu”.

Viittaukset katkaisevat lukemisen.

Lakiteksteissä saattoi olla yli 50 sanan virkkeitä ja useita 30–40 sanan virkkeitä.

– Yhdessä virkkeessä oli yhdeksän pilkkua. Pahimmillaan virke koostui seitsemästä lauseesta ja päälausetta edelsi neljä sivulausetta. Pääajatus tuli vasta monipolvisten sivulauseiden jälkeen.

Suomisen mukaan juristit, kuten muutkin ammattiryhmät, vahvistavat ammatti-identiteettiään erikoiskielen avulla. Samalla muille tulee tunne, että ammattilaiset puhuvat vain toisilleen.

Riitta Suomisen tekemät piirrokset ovat Kotuksen Kielikello-lehdessä havainnollistaneet lain kimuranttia kieltä.

Käytettävyyttä tulisi testata jo lainvalmistelussa

Suominen toteaa, että käytettävyystestaus ja ymmärrettävyyden arviointi pitäisi liittää lainvalmisteluun ja säädösten vaikutusarviointiin. Koehenkilöt on valittava lain todellisista käyttäjäryhmistä, ei vain asiantuntijoista. Arviointi on tarpeen erityisesti niissä laeissa, joilla on merkitystä tavallisen kansalaisen kannalta.

– Lait koskevat jokaista. Niiden sisältö pitää ymmärtää, jotta voimme käyttää oikeuksiamme ja täyttää velvollisuutemme. Jos lakiteksti koetaan vaikeaksi, kokemus voi muuttua kriittisyydeksi koko oikeusjärjestelmää kohtaan. Lain kieli vaikuttaa kansalaisten osallistumiseen, oikeusturvaan ja demokratiaan. Aina ei pitäisi joutua turvautumaan juristin apuun hakeakseen oikeutta.

Lakien sisältö pitää ymmärtää, jotta voimme käyttää oikeuksiamme.

Säädöskieli heijastuu myös esimerkiksi kuntien asiakirjoihin, eikä työntekijöillä ole aikaa eikä uskallusta muuttaa tekstejä. Lopulta ne päätyvät verkkosivuilla kuntalaisten silmien alle. Suomisen mukaan olisi sekä ajan että rahan säästöä, jos juridinen kieli olisi jo alun perin yleistajuista.

– Jos jo alkupäässä ongelmakohdat yksilöidään ja korjataan, sadoilta tai tuhansilta tekstien loppukäyttäjiltä säästyy aikaa, rahaa ja työtä.

Säädöskielen ymmärtäminen -hankkeen tutkimusryhmä iloisena tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Oikeusmuotoilu auttaa loppukäyttäjää

Castrén & Snellmanin asianajotoimistossa oikeusmuotoilua on harjoitettu jo useamman vuoden. Legal Designin avulla asiakkaille luodaan käyttäjäystävällisempiä asiakirjoja, sopimuksia ja palveluita.

– Juridiset dokumentit ovat usein monimutkaisia ja -tulkintaisia. Teemme niistä saavutettavia, käyttäjälähtöisiä ja ymmärrettäviä, jotta ne palvelevat paremmin loppukäyttäjiä – asiakkaidemme asiakkaitakin, esimerkiksi kuluttajia, kertoo Legal Tech & Design Lawyer Mia Ihamuotila.

Tärkeää on tunnistaa, kenelle dokumentti on suunnattu. Valmis asiakirja tai prosessi voidaan ikään kuin rikkoa osiin ja ideoida uusia lähestymistapoja. Prototyyppejä laaditaan yleensä kaksi erilaista, jotka esitellään asiakkaalle ja loppukäyttäjälle. Lopuksi dokumentti viimeistellään.

Tärkeää on tunnistaa, kenelle dokumentti on suunnattu.

Ihamuotilan mukaan tyypillisiä oikeusmuotoiltavia asiakirjoja ovat tietosuojaselosteet ja käyttöehdot sekä sopimusehdot. Myös riita-asioissa oikeusmuotoilu auttaa.

– Käyttäjälähtöiset sopimusehdot sujuvoittavat sopimusneuvotteluja ja saavat ne onnistumaan paremmin. Lisäksi riitaprosessissa on tärkeää, että kaikki ymmärtävät, mitä riidassa tapahtuu.

– Castrén & Snellmanilla juristeja koulutetaan oikeusmuotoiluun sisäisesti, kertoo Mia Ihamuotila.

Tekoäly on tärkeä työkalu

Castrén & Snellmanilla juristeja koulutetaan oikeusmuotoiluun sisäisesti. Asiakkaille järjestetään koulutusta ja työpajoja, jotta opit siirtyisivät heidänkin organisaatioihinsa.

– Olemme onnistuneet inspiroimaan ja rohkaisemaan asiakkaita. He ovat olleet positiivisesti yllättyneitä, että juridiikan palveluja voi tehdä näinkin. Juridiikan substanssi ei kärsi, vaan saavutettavampi juridiikka selkeyttää prosesseja.

Oikeusmuotoilussa käytetään työkaluna muun muassa tekoälyä, joka tukee tekstin selkeyttämistä ja rakenteen järjestämistä. Ihamuotilan mukaan tekoäly sekä tehostaa prosessia että varmistaa laatua: tekoäly voi tarjota useita muotoiluja ja vaihtoehtoja, joista ihminen valikoi parhaan, selkeäkielisen ja kontekstiin sopivan vaihtoehdon.

Suominen toteaa, että kieli on notkea ja taipuu erilaisiin ilmaisuihin. Myös hänen mukaansa esimerkiksi sopimustekstejä voi hyvin luoda tekoälyn avulla. Samalla se helpottaa tekstien versiointia. Käyttäjäkokemus kannattaa kuitenkin aina pitää mukana.

Oikeusmuotoilun suurtapahtuma syksyllä 2025

Suomalaisten perustama, vapaaehtoisten järjestämä maailman suurin oikeusmuotoilutapahtuma Legal Design Summit järjestetään neljättä kertaa Helsingin yliopiston vanhassa päärakennuksessa syyskuussa. Päätapahtuma on 11.–12.9.2025, ja sitä edeltää 10.9. järjestettävä työpajapäivä.
Tapahtumaa järjestävän organisaation mukaan lainsäädännöstä ja juridisista palveluista puuttuu käytettävyys. Oikeudelliset asiakirjat ja palvelut ovat kehnosti suunniteltuja ja riittämättömiä vastaamaan modernin yhteiskunnan tarpeisiin. Tähän voidaan saada muutos muotoiluajattelulla.
Kaksi vuotta sitten seminaariin osallistui 500 ihmistä yli 50 maasta mukaan lukien alan johtavat asiantuntijat.