Apulaispormestari Johanna Laisaari taistelee eri­arvoistumista vastaan

Olosuhteet hellivät: apulaispormestari näkee työhuoneensa ikkunasta kaupungintalolta niin Kauppatorin kuin viheriöivän Esplanadin.

– Sääli, että Havis Amanda on juuri nyt konservoitavana, toteaa Johanna Laisaari (sd.).

Tuore apulaispormestari ehtinee Mantankin vielä ikkunasta nähdä, sillä hänen työsarkansa kestää ainakin kevääseen 2025. Pesti avautui, kun edeltäjä Nasima Razmyar siirtyi kansanedustajaksi.

Laisaari on koulutukseltaan OTK ja varatuomari. Hän on toiminut lapsioikeusjuristina ja Kansallisen lapsistrategian pääsihteerinä. Kokemus antaa hyvät eväät apulaispormestariksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

Tausta ja välivuodet viitoittivat tietä

Laisaaren ensimmäinen ammattihaave oli eläinlääkäri. Televisiossa esitettyjä lakisarjojakin tuli katsottua: hohdokkaana kuvattu ura veti puoleensa. Tulevaisuus alkoi hahmottua pitkälti jo murrosiässä, sillä Laisaarella oli halu vaikuttaa asioihin. Myös tausta sysäsi uravalintaan: isä, isoisä ja isoäiti olivat juristeja. Johanna on varatuomari Laisaari jo kolmannessa polvessa.

– Olen yhdistänyt vanhempieni koulutukset ja ammatit: isä on juristi ja äiti on työskennellyt koko uransa lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Laisaari haki oikikseen heti yo-kirjoitusten jälkeen, ja ovi aukeni kolmannella yrittämällä. Välivuodetkin edistivät uraa, kun työskentely avustavissa tehtävissä lakiasiaintoimistossa näytti, mitä juristin työ on käytännössä. Avoimen yliopiston opinnot pohjustivat matkaa kohti oikeustieteellistä.

Lähes koko opiskeluaikansa Laisaari teki osa-aikaisesti töitä. Alaan liittyvät tehtävät ovat olleet merkityksellisiä jatkonkin kannalta, sillä ne ovat tukeneet tietojen jäsentelyä ja ymmärtämistä. Hän oli töissä myös oikeustieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa, ja yliopisto- ja tiedemaailma tulivat tutuiksi.

Lastensuojelun työntekijöillä olisi hyvä olla käytettävissään oikeudellista osaamista ja tukea.

Laisaari pitää ammatillisesti tärkeänä työ- ja oppimiskokemuksena auskultointia Helsingin käräjäoikeudessa. Tärkeää on ollut myös itselle merkityksellinen työ lasten, nuorten ja perheiden hyväksi sekä lapsen oikeuksien edistäminen. Auskultoinnin jälkeen Laisaari työskenteli kymmenen vuotta lastensuojelun lakimiehenä Vantaan kaupungilla.

– Lastensuojelu on vaativaa ja arvokasta työtä perus- ja ihmisoikeuskysymysten parissa. Lastensuojelun työntekijöillä olisi hyvä olla käytettävissään oikeudellista osaamista ja tukea.

Kaikkien lasten Suomi

Laisaari toimi ensimmäisen kansallisen lapsistrategian pääsihteerinä. Strategia julkaistiin 2021.

– Oli hieno mahdollisuus olla valmistelemassa historiallista työtä, jossa oli mukana myös parlamentaarinen komitea, edustus kaikista eduskuntaryhmistä. Poliittinen tahtotila löytyi lapsen oikeuksien edistämisessä yli hallituskausien.

Kansallinen lapsistrategia tehtiin oikeusperusteisesti tukeutuen erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Visiona on Kaikkien lasten Suomi. Strategiassa käsitellään varhaiskasvatusta, koulutusta, sosiaalipalveluita, perheen toimeentuloa ja muita isoja teemoja.

Oikeudellinen perusta, johon lapsistrategia pohjautuu, on Laisaaren mukaan ainutlaatuinen asiakirja. Tämä Kirsi Pollarin ja Esa Iivosen kirjoittama selvitys Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille on hyvä työkalu lausuntojen laatimiseen ja monenlaiseen kehitystyöhön.

Lasten oikeudet ovat yhtä arvokkaita ja sitovia kuin aikuisten ihmis- ja perusoikeudet. Lapsioikeusjuristi Johanna Laisaari on apulaispormestarinakin lasten, nuorten ja perheiden puolestapuhuja.

Koulutus puree asenteisiin

Laisaaren mukaan lasten oikeudet eivät toteudu riittävästi Suomessa valtakunnallisesti eikä kaikkien lapsiryhmien osalta. Näin esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen, vähemmistöihin kuuluvien ja vammaisten lasten kohdalla.

Suomi oli keväällä 2023 YK:n lapsen oikeuksien komitean kuultavana. Se antoi uudet suositukset, joista useat koskivat syrjinnälle alttiita ja haavoittuvaisimmassa asemassa olevia lapsiryhmiä, kuten vammaisia lapsia sekä turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia.

Komitea nosti esiin toiveen nykyistä tarkemmista toimista syrjäytymisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, ja myös riittävä kehitysapu nousi suosituksissa esiin. Keskeistä oli lapsen edun kattavampi huomioiminen kaikessa päätöksenteossa ja lapsivaikutusten arvioinnin ulottaminen vahvemmin lainsäädännön valmisteluun.

– Haasteena on hyvinvointivaltioissakin se, että yksittäiset lapset ja lapsiryhmät jäävät huomiotta. Tarvitaan toimenpiteitä sen eteen, että kaikkien lasten oikeudet toteutuisivat.

Tarvitaan toimenpiteitä sen eteen, että kaikkien lasten oikeudet toteutuisivat.

Suomessa on tähän hyviä keinoja: osassa kansallista lainsäädäntöä huomioidaan jo lapsen edun ensisijaisuus ja velvoitetaan ottamaan sen arvioinnissa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet.

– Mutta mitä se tarkoittaa arjessa – osaamisen, tunnistamisen ja resurssien näkökulmasta? Niissä on parantamisen varaa. On huolestuttavaa, jos asia jää kiinni aikuisten asenteesta eli siitä, ettei jostain syystä haluta tunnistaa lasten etua ja tarpeita. Lasten oikeudet ovat yhtä velvoittavia kuin aikuisia koskevat ihmisoikeudet, ja ne pitää lapsen arjessa toteuttaa.

Suurimmat esteet ovat Laisaaren mielestä resurssien puute sekä asenne ja ajattelutapa. Jälkimmäiseen tehoaa hänen mukaansa koulutus.

Lapsistrategiassa tehtiin iso maksuton, verkossa toimiva moduulikoulutuspaketti yhteistyössä kentän ammattilaisten kanssa. Koulutuskokonaisuus on saanut hyvän vastaanoton. Osaamisen vahvistamiselle ja strategiselle työkalulle on ollut tarvetta.

Lasten oikeudet ovat yhtä velvoittavia kuin aikuisia koskevat ihmisoikeudet, ja ne pitää lapsen arjessa toteuttaa.

Päätökset heijastuvat lapsiinkin

Vastikään on tehty myös eurooppalaisen lapsitakuun toimintasuunnitelma, jossa keskeisenä tavoitteena on haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien vahvistaminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Kansallisen lapsistrategian linjaukset ja tehdyt toimenpiteet nivoutuvat eurooppalaiseen lapsitakuuseen.

– Kansainvälinen vuoropuhelu on ollut Suomen kannalta mielekäs, yhtäaikainen prosessi.

Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa Euroopan kärkimaihin. Meillä on neuvoloita sekä maksuton kouluruokailu ja maksuton koulutus. Oman maan sisällä on kuitenkin vielä tehtävää muun muassa lapsiperheköyhyyden vähentämisessä.

– Kunnianhimon ja tavoitteiden pitää olla oman yhteiskunnan tasolla. Lapsivaikutusten arviointi on hyvä työkalu lapsiperheköyhyydestä puhuttaessa. Vaikka yhteiskunnan toimenpiteet kohdistuisivat aikuisiin, ne heijastuvat myös lapsiin.

Sillanrakennusta päiväkoteihin ja kouluihin

Lapsioikeusjuristitaustasta on etua Laisaaren nykyisessä tehtävässä. Hän korostaa, että lapsen oikeudet ovat velvoittavia ja tärkeitä kaikkien osata, noudattaa ja edistää omissa työ- ja virkatehtävissä. Helsingin kaupungin tavoitteena on olla paras ja yhdenvertainen paikka oppia. Tämän saavuttamiseksi pitää huolehtia jokaisen lapsen oikeudesta saada yksilöllistä oppimisen tukea.

– Inkluusio tarkoittaa sitä, että oppimisen apu ja tuki tulevat yksilöllistä tukea tarvitsevan lapsen luokse – sinne, missä hän on. Oppimista ja omaksi itseksi kasvamista on tuettava alusta alkaen.

Oppimista ja omaksi itseksi kasvamista on tuettava alusta alkaen.

On pyrittävä myös segregaation eli alueiden ja koulujen eriarvoistumiskehityksen poistamiseen ja vähentämiseen. Laisaari aikoo paneutua muun muassa tarveperustaiseen rahoitukseen ja sen vaikutukseen. Alueilla, joilla on sosioekonomisia haasteita, lisärahoitus ja -resurssit voisivat saada aikaan myönteisiä tuloksia.

Inkluusio ja segregaatio ovat niitä teemoja, joita Laisaari haluaisi syksyn aikana nostaa keskusteluun ja nähdä, mitä niissä voi tehdä.

Haluaisin olla sillanrakentaja ja käydä vuoropuhelua kaupunkilaisten, henkilöstön ja toimialan johdon välillä.

Kesän aikana apulaispormestari jalkautui päiväkoteihin ja leikkipuistoihin tapaamaan ja kuuntelemaan työntekijöitä. Syksyllä hän on kiertänyt kouluissa ja oppilaitoksissa.

– Haluaisin olla sillanrakentaja ja käydä vuoropuhelua kaupunkilaisten, henkilöstön ja toimialan johdon välillä.

Dekkareita ja tattirisottoa

Intohimoisena lapsen oikeuksien puolustajana Laisaari on ollut vapaa-ajallaankin mukana erilaisissa luottamustehtävissä. Aikaa kuluu myös lukiessa, etenkin dekkarit ja Donna Leon vetävät puoleensa.

– Italia onkin se toinen rakkauden kohde ja siihen liittyen ruoanlaitto. Donna Leonissa yhdistyvät molemmat – Italia ja italialainen ruokakulttuuri.

Laisaaren bravuurina on kehuttu tattirisotto. Sienestyssuvussa useammin metsään ehtivät Johannan äiti ja sisar, jotka mökkireissun jälkeen jättävät sienipussukat kuistille odottamaan kokkia. Yhteistyössä on vapaa-ajallakin voimaa.

Johanna Laisaaren vinkki juristin polulle

Suosittelen ehdottomasti hakemaan tuomioistuinharjoitteluun eli auskultointiin. Itselle se oli erittäin tärkeä ja opettavainen kokemus uran alussa.

Luitko jo nämä?

Ihmiset 6.5.2025

Hallitusjäsen Oona Mölsä: Vakaasta liitosta vastiketta jokaiselle jäseneurolle

Ihmiset 22.4.2025

Juristien tähdittämä Lain Huuto – rakkaudesta kuoromusiikkiin

Ihmiset 14.3.2025

Opiskelijayhdistys Lexin hallitus vuodelta 2004 pitää edelleen yhtä