Yritysten ja yksityisten velkaongelmien hoitamisen tulee pandemiatilanteessa olla virtaviivaista – Lisäuhkana oikeudenhoidon ylikuormittuminen

Lakimiesliitto katsoo, että korona (COVID-19) -viruksen aiheuttaman pandemian jälkihoitoon on otettava käyttöön kaikki keinot, toisin sanoen erilaisten rahoitus- ja tukimuotojen lisäksi maksukyvyttömyysmenettelyjen virtaviivaistaminen lainsäädäntömuutoksin. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ilmoittikin eilen (3.4.2020), että ihmisten ylivelkaantumista pyritään ehkäisemään muun muassa puuttumalla pikavippifirmojen toimintaan rajaamalla enimmäiskorko 10 prosenttiin ja kieltämällä suoramarkkinointi. 

Lakimiesliitto pitää näitä uudistuksia erittäin perusteltuina.

Lakimiesliitto on johdonmukaisesti korostanut sitä, että oikeudenhoidossa tulee turvata koko toimintaketjun riittävä resurssointi ja toimintakyky. Niin tässäkin tilanteessa.

Talous- ja velkaneuvonnan toimintakyvyn turvaaminen on keskeisen tärkeää, samoin pienille ja keskisuurille yrityksille neuvontaa tarjoavan Yritys-Suomi Talousavun neuvontapalvelun.

Myös kaikkia maksukyvyttömyysmenettelyjä tulee virtaviivaistaa ja pyrkiä pitämään maksukyvyttömyysasioiden massat jo muutoinkin kantokykynsä äärirajoilla toimivan tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella. Velka-asioissa vääjäämättä eteen tulevia ristiriitatilanteita tulisi ratkoa mahdollisimman pitkälle tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella, esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnassa, ulosotossa, oikeusavussa ja konkurssiasiamiehen toimistossa. Meillä ei ole varaa siihen, että tuomioistuimet, jotka ovat jo muutoinkin joutuneet poikkeustilan vuoksi lykkäämään juttujen käsittelyjä, joutuisivat ottamaan vastaan yritysten ja yksityisten velka-asioiden vyöryn. Etenkin rikosasiat on käsiteltävä kohtuullisessa ajassa. Tuomioistuinlaitoksen tehtävä on ratkaista riita-, hakemus- ja rikosasioita, ei hoitaa suuren skaalan velkaantumiskysymyksiä. Lakimiesliitto on erittäin huolissaan tuomioistuinlaitoksemme tilanteesta.

Lakimiesliiton käsityksen mukaan oikeusministeriössä on kymmeniä miljoonia euroja tälle vuodelle siirtynyttä määrärahaa, joka tulisi tässä poikkeustilanteessa ottaa käyttöön ja vahvistaa tuomioistuinlaitosta. Maksukyvyttömyysasiat tulee tuomioistuimissa käsitellä kiireellisesti, sillä niiden ruuhkautuminen nostaa yhteiskunnan sosiaalikuluja ja lisää kansalaisten syrjäytymisriskiä.

Pandemiasta johtuvien velkaongelmien hoitaminen tulee olla pelkistettyä ja nopeaa, koska yritysten ja yksityisten epäselvät velkavastuut ylläpitävät epävarmuutta ja talouden pysähtyneisyyttä. Kaikki sellaiset yritykset ja yksityiset, joilla ei ollut erityisiä velkaongelmia ennen valmiuslain käyttöönottoa, ovat olleet force majeure -tilanteessa, eivätkä normaalit edellytykset ja esteperusteet velkojen järjestelyyn päde. Erilaisten esteperusteiden tutkiminen on tässä tilanteessa turhaa, koska kysymys ei ole harkitsemattomasta velkaantumisesta vaan äkillisestä velkakuoppaan putoamisesta. Suuri määrä kansalaisia ja yrityksiä on kohtuuttomassa tilanteessa.

Maksukyvyttömyysmenettelyjä tulee väliaikaisesti muokata niin, etteivät ne ruuhkauta tuomioistuimia. Jos ja kun velka-asioita kuitenkin päätyy tuomioistuimiin, Lakimiesliitto katsoo, että tulee perustaa ylimääräisiä tuomioistuinharjoittelupaikkoja sumaa purkamaan. On olemassa pitkä jono lakimiehiä, jotka odottavat pääsyä auskultoimaan. Tämä voimavara on syytä nyt hyödyntää.

Osa talousahdinkoon joutuneista valitettavasti päätyy ulosottoon. On tarpeen välittömästi tehdä ulosottokaareen määräajaksi lainsäädäntömuutoksia. Tulee esimerkiksi väljentää ulosottomiehen mahdollisuutta myöntää maksuaikaa, tehdä maksusuunnitelmia, lykätä ulosottoa nykyistä lyhyemmän työttömyyden perusteella ja myöntää vapaakuukausia. Pandemian aiheuttamia maksuongelmia tulee voida ilman lainmuutostakin pitää ulosottokaaren 4 luvun 51 §:ssä tarkoitettuna erityisenä syynä helpottaa ulosmittauksen määrää.

Edellä mainittujen lainsäädäntötoimien lisäksi kaikilta kansalaisilta, yrityksiltä ja julkisyhteisöiltä odotetaan nyt ymmärrystä ja oikeudenmukaista toimintaa – kuten oikeusvaltiossa kriisinkin aikana kuuluu.

Lakimiesliitto on omassa toiminnassaan kehittänyt palvelujaan pandemian aiheuttaman vaikean tilanteen vuoksi. Olemme tiedottaneet tästä erikseen jäsenistöllemme ja jatkamme aktiivista viestintää palveluistamme tulevina viikkoina.

Tuula Linna
Lakimiesliiton puheenjohtaja

Antero Rytkölä
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja

Jore Tilander
Lakimiesliiton toiminnanjohtaja

Lisätiedot:
Janne Laukkanen, Lakimiesliiton viestintäjohtaja
p. 040 588 1925