Lausunto työryhmämietinnöstä: Rikoslain soveltamisalaa koskevien 1 luvun säännösten uudistaminen 

Yleistä 

Juristiliitto pitää uudistuksen yleistä tavoitetta perusteltuna ja rikoslain soveltamisalaa koskevien säännösten ajantasaistamista tarpeellisena. Rajat ylittävä rikollisuus, verkkoympäristössä toteutettavat teot sekä muuttunut turvallisuusympäristö edellyttävät, että sääntely on ajan tasalla ja vastaa Suomea sitovia kansainvälisiä ja eurooppalaisia velvoitteita. Juristiliitto kannattaa erityisesti sitä, että keskeiset toimivaltaperusteet säädetään nykyistä selvemmin lain tasolla, mikä vahvistaa sääntelyn ennakoitavuutta ja laillisuusperiaatteen toteutumista. 

Juristiliitto korostaa kuitenkin, että rikosoikeudellisen toimivallan laajentamiseen tulee suhtautua pidättyvästi. Suomen rikoslain soveltamisalan tulee perustua riittävän vahvaan ja oikeudellisesti hyväksyttävään liittymään Suomeen tai Suomea sitovaan kansainväliseen velvoitteeseen. Soveltamisalasäännökset eivät ole vain teknisiä toimivaltasäännöksiä, vaan niillä on suora yhteys rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen, oikeusturvaan, valtioiden suvereniteettiin ja rikosprosessin käytännön toteuttamiskelpoisuuteen. Sääntelyn tulee olla täsmällistä, ennakoitavaa ja tarkkarajaista. Juristiliitto pitää tärkeänä, että rikosoikeudellisen toimivallan rajat ilmenevät mahdollisimman selkeästi laista itsestään. 

Ehdotetun rikosoikeuden soveltamisalan riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus 

– 

Rikoksen tekopaikkaa koskevat säännökset (1 ja 10 §) 

Juristiliitto pitää perusteltuna, että rikoksen tekopaikkaa koskevaa sääntelyä tarkastellaan teknologisen kehityksen näkökulmasta. Verkkoympäristössä ja etäyhteyksin tehtävissä rikoksissa tekijän sijainti, rikoksen kohde, tekninen toteuttamistapa ja seuraukset voivat sijaita eri valtioissa, mikä voi aiheuttaa tulkintaongelmia nykyisessä sääntelyssä. 

Juristiliitto suhtautuu kuitenkin varauksellisesti rikoslain 1 luvun 10 §:ään ehdotettuun uuteen ”toteuttamisen” kriteeriin siltä osin kuin sen suhde nykyisiin tekopaikkaperusteisiin jää epäselväksi. Jatkovalmistelussa tulisi täsmällisesti perustella, missä tilanteissa nykyinen sääntely ei riitä ja millaisia tapauksia uusi kriteeri kattaisi. Jos tarkoituksena on luoda uusi itsenäinen tekopaikkaperuste, sen soveltamisala on rajattava selvästi. Muutoin vaarana on, että Suomen rikoslain soveltamisalaan tulee tekoja, joiden liittymä Suomeen on sattumanvarainen tai tekninen, esimerkiksi palvelimen sijaintiin perustuva, ilman että Suomella olisi muutoin riittävää rikosoikeudellista intressiä asian käsittelemiseen. 

Juristiliitto pitää tärkeänä, että myös teknologisesti uudenlaiset rikokset paikannetaan rikosoikeudellisesti kestävällä tavalla. Suomen lain soveltamisen ei tulisi perustua pelkästään siihen, että jokin rikoksen tekninen välivaihe tai infrastruktuurin osa sijaitsee Suomessa, ellei rikoksella ole muutoin riittävää liittymää Suomeen.

Muut rikosoikeuden soveltamisalaa koskevat säännökset (2–9 §) 

Juristiliitto kannattaa rikoslain 1 luvun 3 §:ään ehdotettua muutosta, jonka tarkoituksena on ulottaa Suomen rikosoikeudellinen toimivalta myös sellaisiin Suomen ulkopuolella tehtyihin rikoksiin, joilla vakavasti loukataan tai vaarannetaan yhteiskunnan tärkeää toimintoa. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä kriittinen infrastruktuuri, energiahuolto, tietoliikenneyhteydet ja muut yhteiskunnan kannalta välttämättömät toiminnot voivat olla yksityisessä omistuksessa, eikä rikosoikeudellisen toimivallan tulisi tällaisissa tilanteissa riippua muodollisista omistussuhteista. Samalla Juristiliitto pitää välttämättömänä, että käsitettä ”yhteiskunnan tärkeä toiminto” täsmennetään jatkovalmistelussa esimerkiksi kuvaamalla tyyppitapauksia ja täsmentämällä, edellyttääkö soveltaminen konkreettista vai myös abstraktimpaa vaarantamista. 

Kansainvälisiä rikoksia koskevan 7 §:n osalta Juristiliitto pitää oikeansuuntaisena, että rikokset, joiden perusteella Suomen lakia sovelletaan ilman tekopaikan lakiin tai liittymään Suomeen perustuvaa edellytystä, nostetaan nykyistä selvemmin lain tasolle. Tämä vahvistaa laillisuusperiaatetta ja sääntelyn läpinäkyvyyttä. Juristiliitto kiinnittää kuitenkin huomiota ehdotettuun avoimeen viittaukseen muihin rinnastettaviin kansainvälisen oikeuden vastaisiin tekoihin, sillä rikosoikeudellisen toimivallan perusteen tulee olla mahdollisimman täsmällinen. Jatkovalmistelussa tulisi täsmentää avoimen lausekkeen soveltamisedellytyksiä sekä arvioida uudelleen, onko huumausainerikosten säilyttäminen universaalitoimivallan piirissä perusteltua tilanteessa, jossa kansainväliset tai EU-oikeudelliset velvoitteet eivät sitä edellytä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa oikeuslaitokseen kohdistuu merkittäviä leikkauspaineita, ei ole tarkoituksenmukaista, että Suomessa voisi tulla käsiteltäväksi huumausainerikos, jolla ei ole olennaista liittymää Suomeen. 

Sotarikosten osalta Juristiliitto pitää tärkeänä, että 7 §:ssä käytetty ”vakavan sotarikoksen” käsite määritellään jatkovalmistelussa selkeästi. Jos osa rikoslain 11 luvun sotarikoksista jäisi universaalitoimivallan ulkopuolelle, tämän tulee olla tietoinen ja perusteltu ratkaisu. Muutoin vaarana on epäselvyys esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. 

Muut ehdotetut rikoslain 1 luvun säännökset (11–14 §) 

Juristiliitto pitää kaksoisrangaistavuuden vaatimusta keskeisenä oikeusturvatakeena ulkomailla tehtyjen rikosten arvioinnissa. Poikkeuksia vaatimuksesta tulee arvioida pidättyvästi, ja niiden tulee perustua selkeään kansainväliseen velvoitteeseen tai muuhun painavaan perusteeseen. Juristiliitto pitää sinänsä ymmärrettävänä tarvetta täsmentää vaatimusta tilanteissa, joissa rikos on tehty useamman valtion alueella, mutta poikkeusten kokonaismäärän kasvuun tulee suhtautua varovaisesti. 

Valtakunnansyyttäjän syytemääräysjärjestelmän osalta Juristiliitto pitää tärkeänä, että järjestelmän alkuperäinen tarkoitus keskitettynä toimivaltaharkintana ja kansainvälisten toimivaltakonfliktien ehkäisijänä säilyy myös sääntelyä uudistettaessa. Syytemääräyksellä on merkitystä myös arvioitaessa, onko ulkomailla tehtyä rikosta tarkoituksenmukaista käsitellä Suomessa. Niissä tilanteissa, joissa syytemääräystä tarvitaan, valtakunnansyyttäjän kannan tulisi tulla arvioitavaksi riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta laajaa esitutkintaa ei toimiteta ennen toimivalta- ja tarkoituksenmukaisuuskysymysten asianmukaista arviointia. 

Esitutkintalain 3 luvun 8 §:ään ehdotetut muutokset 

– 

Ehdotusten suhde kansainvälisiin ja eurooppalaisiin velvoitteisiin 

– 

Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen ehdotetuilla lainsäädäntömuutoksilla 

– 

Ehdotusten vaikutukset 

Juristiliitto pitää ehdotusten vaikutusarviointia resurssien osalta puutteellisena. Mietinnössä vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi Suomessa tutkittavien ulkomailla tehtyjen rikosten pienen määrän vuoksi, mutta tämä arvio ei riittävästi huomioi yksittäisten asioiden poikkeuksellista työläyttä eikä sitä, että myös 10 §:ään ja muihin soveltamisalasäännöksiin ehdotetut muutokset voivat lisätä Suomessa käsiteltävien asioiden määrää. Uudistus on ongelmallinen tuomioistuinlaitoksen rajallisten voimavarojen ja yleisten tuomioistuinten ennestään vaikean työtilanteen näkökulmasta, sillä lisävastuut ja toimivaltuuksien laajennukset voivat kasvattaa ruuhkia ja pidentää käsittelyaikoja. 

Suomen ulkopuolella tehtyjen rikosten käsittely voi edellyttää esimerkiksi kansainvälistä oikeusapua, vieraskielisen aineiston käsittelyä, käännöksiä, tulkkausta, ulkomailla olevan näytön hankkimista, henkilöiden luovuttamista sekä muita vaativia ja kalliita prosessijärjestelyjä. Jatkovalmistelussa ehdotusten kustannus- ja henkilötyövaikutukset tulee arvioida konkreettisemmin esimerkiksi aikaisempien ulkomailla tehtyjä rikoksia koskevien tapausten pohjalta. Jos uudistus laajentaa viranomaisten ja tuomioistuinten tehtäviä tai lisää Suomessa käsiteltävien asioiden määrää, tämä on huomioitava oikeudenhoidon rahoituksessa. Uudistusta ei tule toteuttaa ilman, että lisääntyviin tehtäviin osoitetaan riittävät määrärahat. 

Muut asiat 

– 

Lisätiedot: Jenni Tuomainen, oikeus- ja koulutuspoliittinen juristi, etunimi.sukunimi@juristiliitto.fi