Ilmiöt

Oikeustieteellisen valintakoe mullistuu 2025 – kuinka kokeeseen tulee valmistautua?

Oikeustieteellisen valintakoe muuttuu täysin kevään 2025 aikana, ja opiskelupaikka alalla ratkeaa hyvin erilaisella tavalla kuin aiempina vuosina. Tuleva koe vaatii huomattavasti vähemmän ennakkovalmistautumista ja pyrkii mittaamaan pääsykoemateriaalin yksityiskohtien sijaan yleisiä valmiuksia oikeustieteen opiskeluun.

15.4.2025 | Lukuaika: 4 minuuttia

Teksti Janne Laukkanen

kuvat ja videot Getty Images

Kuuntele juttu

Oikeustieteellisen pääsykokeeseen pänttääminen on ollut vuosikymmenien ajan suorainen juristien sukupolvikokemus. Menneinä vuosina oikikseen ei käytännössä voinut päästä ilman laajan pääsykoemateriaalin perusteellista omaksumista.

Pääsykokeeseen pänttääminen on ollut suorainen sukupolvikokemus.

Hyvästä ylioppilastodistuksesta oli aikanaan osittaista hyötyä siinä valintakiintiössä, jossa huomioitiin todistuksen ja pääsykokeen tuomat yhteispisteet. Mutta käytännössä tuolloinkin pääsykoekirjat oli osattava tarkasti. Samaan aikaan pelkillä pääsykoepisteillä valittavien kiintiö oli suuri. Erinomaisellakaan ylioppilaistodistuksella ovi ei avautunut tiedekuntaan, jos pääsykoe ei mennyt hyvin.

Viime vuosina pääsykokeen rinnalle on jo tullut valintakiintiö, jossa voi tulla valituksi erinomaisella ylioppilastodistuksella. Samaan aikaan valmistautumisaikaa pääsykokeisiin on lyhennetty. Näin on haluttu helpottaa myös suoraan lukion penkiltä opiskelemaan hakevien asemaa. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistuneet ovat ehtineet osallistua luku-urakkaan samalta viivalta jo aiempina vuosina kirjoittaneiden kanssa. On haluttu mitata myös entistä enemmän asioiden omaksumiskykyä aineiston ulkoa opettelun sijaan.

Mutta tänä vuonna kaikki siis muuttuu. Eikä vain oikiksen osalta.

Samalla pääsykokeella haetaan useaan eri oppiaineeseen

Suomen yliopistoissa siirrytään kevään aikana järjestelmään, jossa noin 120 erilaista pääsykoetta yhdistetään yhdeksäksi valtakunnalliseksi valintakoeryhmäksi. Samalla valintakokeella voi hakea useampaan eri oppiaineeseen.

Oikeustieteelliseenkin (ml. julkisoikeus) haetaan pääosin samalla kokeella kuin hallintotieteisiin, sosiaalitieteisiin, yhteiskuntatieteisiin (ml. liikunnan yhteiskuntatiede) ja viestintätieteisiin. Tätä oppiaineiden ryhmää kutsutaan valintakokeeksi G.

120 pääsykoetta yhdistetään yhdeksäksi valtakunnalliseksi valintakoeryhmäksi.

Valintakokeessa on kaikille yhteinen osio ja kaksi eriytyvää osiota. Hakija tekee kaikki ne koeosiot, jotka hänen valitsemansa hakukohteet edellyttävät. Valintakokeessa G on yleisen osion lisäksi oma osionsa viestintätieteisiin ja oikeustieteelliseen. Valintakoepäivä on torstai 5.6. ja kokeen voi suorittaa useilla eri paikkakunnilla.

Mitä valintakokeessa mitataan?

Valintakokeista kertovan ennakkotiedon mukaan valintakokeen G yhteinen osio mittaa erityisesti ”tieteellisen tiedon ja käsitteistön omaksumista ja soveltamista, aineistojen analyyttista ja kriittistä tarkastelua, lähdekritiikkiä sekä ilmiöiden moniulotteisuuden ja kontekstuaalisuuden tulkintaa”. Yhteinen osio perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon ja sisältää monivalinta- ja/tai aukkokysymyksiä.

Mitä nämä yleisessä osassa vaadittavat asiat käytännössä ovat? Onko kyseessä jonkinlainen soveltuvuuskoe, johon ei voi valmistautua mitenkään?

– Soveltuvuuskoe ei ole oikea ilmaus. Valintakoe G, kuten kaikki muutkin uudet valintakokeet, mittaavat yleisiä korkeakouluvalmiuksia niiden koulutusalojen kontekstissa, joihin kokeella haetaan, kertoo projektipäällikkö Tanja Juurus Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeesta.

Juurus korostaa, että soveltuvuuskokeista puhutaan silloin, kun mitataan nimenomaan soveltuvuutta tietylle alalle muilla menetelmillä kuin kirjallisella kokeella. Esimerkiksi opettajakoulutukseen hakeuduttaessa osallistutaan soveltuvuutta mittaaviin haastatteluihin. Oikikseen hakevilta ei siis mitata soveltuvuutta, vaan valmiuksia alan opintoihin.

Oikikseen hakevilta mitataan valmiuksia alan opintoihin.

– Yleisiä korkeakouluvalmiuksia on hankittu pääasiassa toisen asteen koulutusta suoritettaessa. Kokeisiin voi valmistautua muun muassa seuraamalla ajankohtaista keskustelua, uutisointia ja tutkimusta, valintakoe G:n osalta erityisesti ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja ilmiöihin liittyen.

Eriytyvä osio mittaa tiedon soveltamista

Jos valintakokeeseen G osallistuva on kiinnostunut viestintätieteistä tai oikeustieteestä, hänen tulee yleisen osan lisäksi suorittaa eriytyvät osiot. Molemmissa eriytyvissä osioissa on kumpaisessakin tunnin suorittamisaika. Jos hakija haluaa suorittaa eriytyvät osat sekä oikeustieteelliseen että viestintätieteisiin, on koko valintakokeen suorittamisaika siten neljä tuntia.

Oikeustieteen eriytyvä osio mittaa ennakkotiedon mukaan oikeustieteen opinnoissa tarvittavaa osaamista, kuten luetun tiedon sisäistämistä ja soveltamista asiayhteydessään. Oikeustieteen eriytyvä osio perustuu ennakkomateriaaliin, joka julkaistaan 2. kesäkuuta.

Miten eriytyvä osa mittaa oikeustieteessä tarvittavaa osaamista?

– Hakijoilta mitataan osaamista ja valmiuksia, joita tarvitaan erityisesti oikeustieteen opinnoissa. Luetun tiedon ymmärtämistä ja soveltamista mitatakseen kokeen on oltava huolella laadittu. Valintakokeiden yksityiskohdista päättävät kokeita laativat valintakoetyöryhmät valintaperusteiden ja aikataulun asettamat reunaehdot huomioiden, toteaa Antti Aine, joka on valintakoe G:tä suunnittelevan työryhmän puheenjohtaja. Hän toimii oikeustieteen professorina Turun yliopistossa ja Helsingin yliopistossa.

Millainen on valmennuskurssien tulevaisuus

Oikeustieteelliseen haluaville on edelleen tarjolla myös valmennuskursseja. Esimerkiksi Helsingin oikeustieteellisen opiskelijajärjestö Pykälä järjestää valmennuskursseja edelleen. Valmennuskurssipäällikkö Teemu Hakalan mukaan kuluvan kevään valmennuskurssi on ajateltu kokonaan uusiksi.

Valmennus ei voi keskittyä kirjallisen materiaalin opettamiseen ja selittävään valmentamiseen. Sen sijaan kurssilla käydään läpi oikeustieteen perusteita ja esimerkiksi erilaisia tehtävätyyppejä. Osallistujien kanssa harjoitellaan muun muassa esseetehtäviin vastaamista. Opetus painottuu lähes täysin omassa tahdissa opiskeltavaan verkkomateriaaliin, jota on julkaistu kurssilaisille pitkin kevättä.

– Ainut aikataulutettu opetus liittyy pääsykokeen ennakkomateriaaliin, jonka oikeustieteelliseen hakevat saavat koeviikolla. Kurssin vetäjät omaksuvat materiaalin kovalla vauhdilla, ja siitä pidetään sitten kurssilaisille erillinen opetustilaisuus.

Valmennuskurssin opetus painottuu omassa tahdissa opiskeltavaan verkkomateriaaliin.

Valmennuskurssit ovat olleet aikanaan myös iso bisnes. Millainen kurssin taloudellinen kannattavuus on esimerkiksi Pykälälle?

– Sitä on vaikea spekuloida tässä vaiheessa. Myyntiä on tullut tasaisesti kevään aikana. Tuotosta ollaan viisaampia kevään päätteeksi. Sitten on aika analysoida, onko tämä sellainen panostus, joka opiskelijajärjestön kannattaa tehdä.