Uutiset 18.3.2025

JUKO: Työtaistelutoimet alkavat valtiolla ensimmäisen kerran lähes 40 vuoteen

Valtiolla alkaa keskiviikkona toistaiseksi voimassa oleva ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä liukumasaldojen kerryttämiskielto. Kiellot koskevat kaikkia työsuhteessa työskenteleviä työntekijöitä. Palkansaajajärjestöt pyrkivät näin vauhdittamaan Valtion työmarkkinalaitoksen keskeyttämiä virka- ja työehtosopimusneuvotteluja.

Valtion palkansaajia edustavat JUKO, Ammattiliitto Pro ja Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat ilmoittaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sekä liukumasaldojen kerryttämiskiellosta valtiolle.

Kiellot alkavat keskiviikkona 19. maaliskuuta ja ovat voimassa toistaiseksi.

Kiellot koskevat valtion kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, joita valtion henkilöstöstä on noin 10 prosenttia.

Valtion työmarkkinalaitos keskeytti virka- ja työehtosopimusneuvottelut 7. maaliskuuta. Se on tarjonnut yhteensä 6,3 prosentin korotusta, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 prosenttia.

– Valtion työmarkkinalaitos on yksipuolisesti keskeyttänyt neuvottelut ja siten kieltäytynyt neuvottelemasta jäsenistömme palkankorotuksista. Työtaistelutoimenpiteet ovat valitettavasti ainoa keinomme saada neuvottelut jatkumaan, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

Työtaistelulla palkansaajajärjestöt hakevat yleisen linjan mukaista palkankorotusta valtiolla työskenteleville.

– Valtio työnantajana esittää työntekijöilleen muita palkansaajia huomattavasti alempia palkankorotuksia, vaikka tiedämme, että vaativuustaso huomioiden henkilöstö valtiolla jää jo nyt jälkeen yleisistä työmarkkinoista. Tämä on erittäin kovaa henkilöstöpolitiikkaa, emmekä hyväksy sitä, JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Minna Salminen painottaa.

– Juhlapuheiden aika on ohi. Kansalaiset ymmärtävät, että valtion palveluksessa työskentelevät muodostavat kansallisen turvallisuuden, yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden kovan ytimen. Työnantajalle henkilöstö on nähtävästi lähinnä kustannustekijä, joka ei ansaitse arvostusta säädyllisten palkankorotusten muodossa, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström äimistelee.

Jos neuvotteluhalukkuutta ei löydy, palkansaajajärjestöt ovat valmiita laajentamaan työtaistelutoimia sopimuksen aikaansaamiseksi. Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on 76 000 virkamiestä ja työntekijää.

Juuri nyt on tärkeää, että jukolaiset aktiivit ja JUKO-liittojen jäsenet seuraavat JUKOn ja liittojensa viestintää.

Usein kysytyt kysymykset neuvottelutilanteesta

Miksi valtiolle tarvitaan vuoronvaihto-, ylityö- ja saldon kerryttämisenkielto?

Valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa ei saavutettu neuvottelutulosta sopimuskauden päättymiseen 28. helmikuuta mennessä. Neuvottelut jatkuivat vielä seuraavalla viikolla, mutta neuvotteluaikoja lyhennettiin ja osa peruttiin. Työnantajalla on ollut neuvotteluissa aiempia kierroksia kovempi linja alusta asti.

Valtion työmarkkinalaitos on ollut toistaiseksi haluton keskustelemaan erityisesti palkankorotusten tasosta. Neuvottelut alkoivat tammikuun puolivälissä ja niissä on annettu ja käsitelty vain yksi työnantajan palkkatarjous. Tarjous sisälsi kolmelle vuodelle yhteensä 6,3 prosentin palkankorotukset.

Neuvottelutulos voi syntyä vain neuvotellen, ja JUKOn tavoitteena on, että Valtion työmarkkinalaitos kutsuu osapuolet takaisin neuvottelupöytään. Vaatimusta tulee nyt jollain tavalla vauhdittaa, joten ensivaiheessa JUKO, JHL ja Ammattiliitto Pro ovat päättäneet julistaa valtiolle vuoronvaihto-, ylityö- ja saldon kerryttämisen kiellon.

Mitä tarkoittaa, että neuvottelut on keskeytetty?

Valtion työmarkkinalaitos ilmoitti 7. maaliskuuta, että se on keskeyttänyt neuvottelut. Samassa yhteydessä se perui seuraavalle viikolle sovitun neuvotteluajan. Keskeytyneiden neuvottelujen aikana osapuolet eivät jatka virallisesti neuvottelutoimintaa.

Järjestöjen mielestä Valtion työmarkkinalaitoksen tulee perua päätöksensä neuvottelujen keskeyttämisestä. Mitä pidemmälle sopimukseton tila jatkuu, sitä todennäköisempää on, että uusi sopimuskausi ei voi enää alkaa 1. maaliskuuta 2025.

Neuvottelutulosta ei voi syntyä tällä hetkellä, koska Valtion työmarkkinalaitos ei ole kutsunut osapuolia neuvottelemaan. Ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kielto on yksi toimista, jolla pyrimme edistämään neuvotteluratkaisun syntymistä.

Mitä JUKO, JHL ja Pro tavoittelevat ja miksi?

JUKO, Ammattiliitto Pro ja JHL hakevat valtion palkansaajille yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia. Tämä on oikeudenmukaisin vaihtoehto.

Valtion työmarkkinalaitos on tarjonnut henkilöstölle kolmelle vuodelle yhteensä vain 6,3 prosentin korotusta, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 prosenttia.

Palkankorotuksen ajankohdista tai mallista ei ole keskusteltu, koska Valtion työmarkkinalaitos ei ole suostunut keskustelemaan, kuin omasta esityksestään. Perusteluna alhaiselle palkkatarjoukselle on valtiontalouden heikko tila. Valtion työmarkkinalaitoksella on oman hallintonsa tuki neuvottelujen keskeyttämiselle.

Miksi tarjousta ei voi hyväksyä?

Jos hyväksymme työnantajan esityksen palkankorotuksesta, valtion palkansaajien palkat jäävät kolmessa vuodessa jälkeen muiden palkansaajien palkoista käytännössä jo tässä vaiheessa 1,5 prosenttia.

Esimerkki: Kun kuukausipalkka on 4 000 euroa, kolmivuotisen sopimuskauden viimeisen korotuksen yhteydessä korotusta kertyy kuukaudessa 60 euroa ja vuodessa 720 euroa vähemmän kuin muilla aloilla. Kun otetaan huomioon koko ansio ja muiden alojen jo sovittujen korotusten päälle tulevat palkankorotukset, kertautuminen johtaa valtiolla tuhansien eurojen jälkeen jäämiseen tulevina vuosina.

Lisäksi, kun verrataan tehtävien vaativuutta ja tehtävistä maksettavaa palkkaa, jo nyt valtion henkilöstön mediaaniansiot ovat jääneet jälkeen yleisistä työmarkkinoista lähes 10 prosenttia. Tätä eroa pitäisi lähteä korjaamaan, ei päinvastoin.

Mitä tarkoittaa vientimalli ja miksi se on tärkeä tälläkin neuvottelukierroksella?

Eduskunta on säätänyt lailla niin sanotusta vientimallista eli siitä, että mikään ala ei voi sovittelijan toimesta ylittää vientialojen palkankorotusten tasoa. Käytännössä rajoitus määrittää samalla sen, mistä työnantajat ovat enintään valmiita neuvottelemaan.

Valtion työmarkkinalaitos on ollut valmis neuvottelemaan vain merkittävästi alemmasta palkankorotustasosta. Tämä on erittäin ongelmallista, koska emme myöskään jatkossa voisi ylittää vientialojen palkankorotusten tasoa, ja näin palkansaajat valtiolla jäisivät jatkuvasti jälkeen muista työmarkkinoista.

Mistä JUKO on halunnut neuvotella?

Palkkatason lisäksi sopimuksen syntymisen yhteydessä on tärkeää huolehtia, että valtion virka- ja työehtosopimus pysyy kokonaisuudessaan kilpailukykyisenä ja oikeudenmukaisena.

JUKO on vienyt järjestelmällisesti neuvottelupöytään myös muita tärkeitä teksteihin liittyviä asioita ja näistä haluamme pitää kiinni samalla, kun palkankorotusten tason täytyy olla yleisen linjan mukainen 7,8 prosenttia.

Juristiliitto on JUKO:n jäsenliitto

Lisätiedot Juristiliiton jäsenten osalta:
Petteri Kivelä, neuvottelupäällikkö
petteri.kivela@juristiliitto.fi
p. 041 458 0038

Lisää uutisia

Kaikki uutiset