Oikeusgurun säännöt

Oikeusgurun säännöt

1. Oikeusgurun säännöt tiivistetysti

• Oikeusguru-kilpailun järjestävät Juristiliitto sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.
• Kilpailu on tarkoitettu lukiolaisille vuosikurssista riippumatta.
• Kilpailukysymyksiin voi vastata suomeksi tai ruotsiksi.
• Kilpailuun kuuluu valtakunnallinen alkukilpailu sekä loppukilpailu alkukilpailun perusteella valituille lukiolaisille.
• Järjestäjien edustajat laativat yhdessä kilpailukysymykset sekä alkukilpailuun että loppukilpailuun.
• Alkukilpailu järjestetään kaikissa mukaan ilmoittautuneissa lukioissa samana päivänä ja samaan kellonaikaan Abitti-koealustalla.
• Alkukilpailun järjestävä opettaja valvoo koetilannetta ja lähettää kilpailun jälkeen koulunsa parhaan kilpailuvastauksen HYOL:n toimistoon.
• Erikseen nimetty raati valitsee alkukilpailun perusteella loppukilpailuun osallistuvat opiskelijat.
• Oikeusguru-loppukilpailuun valitaan kahdeksan oppilasta.
• Loppukilpailuun voi tulla valituksi vain kerran.
• Mikäli opiskelijalle on myönnetty ylioppilaskirjoituksia varten oikeus tavallista pidempään koeaikaan, on hänen vastaavin perustein mahdollista käyttää myös Oikeusguru-kilpailun alkukilpailuun puoli tuntia tavallista kauemmin. Alkukilpailun järjestävä opettaja vastaa siitä, että opiskelijalla on todistus oikeudesta pidennettyyn kilpailuaikaan.
• Juristiliitto huolehtii sovitusti kilpailun järjestämisen kustannuksista.

2. Kilpailun tavoitteet

Kilpailun tavoitteena on herättää lukiolaisissa kiinnostus oikeustiedettä kohtaan ja lisätä lakitiedon opiskelua lukiossa. Tarkoituksena on myös tutustuttaa lukiolaisia monipuolisemmin oikeustieteeseen valinnaisen lakitiedon kurssin lisäksi ja tarjota näkökulmaa siihen, mitä opiskelu oikeustieteellisessä on. Kilpailulla tavoitellaan alan brändin nostamista ja pyritään innostamaan nuoria yhteiskunnallisen keskustelun seuraamiseen.

Alkukilpailu on tarkoitettu järjestettäväksi lukioissa siten, että se voi toimia opettajan niin halutessa osana lakitiedon kurssin arviointia.

Loppukilpailu on tarkoitettu vaativaksi ja se mittaa kykyä oikeudelliseen ajatteluun. Loppukilpailun laaja(t) tehtävä(t) mittaa(vat) kilpailijan kykyä tarkastella oikeustiedettä monesta eri näkökulmasta.

Loppukilpailuun kuuluu myös suullinen osuus. Suullisessa osuudessa mitataan paitsi oikeudellista osaamista, myös esiintymistaitoa ja kykyä perustella erilaisia näkökulmia.

3. Kilpailun ohjausryhmä

Kilpailulle voidaan muodostaa ohjausryhmä, joka koostuu Juristiliiton, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n sekä eri yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien tai laitosten nimeämistä edustajista.

4. Kilpailukysymykset

Kilpailutehtävät pohjautuvat lukion yhteiskuntaopin ja erityisesti lakitiedon kurssin sisältöihin sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin.

Kilpailutehtävät laativa työryhmä koostuu kilpailua järjestävien tahojen edustajista. Työryhmä suunnittelee kilpailukysymykset ja mallivastaukset sekä alkukilpailuun että loppukilpailun kirjalliseen ja suulliseen osaan.

Loppukilpailijat valitsee kouluissa suoritetun esitarkastuksen perusteella erikseen nimetty raati. Loppukilpailuun annetut vastaukset ja kilpailun suullisen osuuden arvioi finaaliraati.

5. Kilpailun kulku ja palkinnot

Oikeusguru-kilpailu on kaksiosainen. Lukioissa tapahtuvassa alkukilpailussa palkitaan koulun paras kilpailuvastaus. Opettaja valitsee koulunsa parhaan kilpailuvastauksen ja lähettää sen HYOL ry:n toimistoon. Kunkin koulun parhaalle lähetetään palkintona diplomi.

Opettajaraati valitsee kaikista lähetetyistä kilpailuvastauksista kahdeksan parasta loppukilpailuun, joka järjestetään Helsingissä. Tarkka paikka ja aika ilmoitetaan vuosittain. Loppukilpailussa on kirjallinen ja suullinen osa. Loppukilpailussa mitataan substanssiosaamisen lisäksi sekä kirjallisia että suullisia taitoja.

Tuomariraati arvostelee loppukilpailijoiden suoritukset ja pisteyttää ne. Lopuksi julkistetaan kolme parasta osanottajaa. Muiden kilpailijoiden menestymistä loppukilpailussa ei julkisteta. Tieto on kuitenkin käytettävissä yliopistojen opiskelijavalinnan yhteydessä.

Kaikki loppukilpailuun osallistuneet saavat osallistumisestaan diplomin. Kilpailun voittaja, vuoden Oikeusguru, saa rahapalkinnoksi 1000 euroa. Oikeusguru-kilpailussa toiseksi tullut kilpailija saa palkinnoksi 500 euroa ja kolmanneksi tullut 250 euroa.

Rahapalkintojen lisäksi eri yliopistojen oikeustieteelliset koulutusyksiköt tarjoavat kilpailussa parhaiten menestyneille mahdollisuuden päästä oppilaitokseen ilman erillistä pääsykoetta. Mahdollisuus opiskelupaikkaan tarkistetaan vuosittain.

6. Opiskelupaikka Oikeusguru-finaalin avulla

Oikeusguru-kilpailussa menestyneillä on mahdollisuus hakea suoraa opiskelupaikkaa oikeustieteellisessä.

Itä-Suomen yliopisto ja Lapin yliopisto myöntävät kumpikin hakemuksesta opinto-oikeuden oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoihin ilman valintakoetta yhdelle Oikeusguru-kilpailun finaaliin valitulle ja finaaliin osallistuneelle. Mikäli hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, valitaan hakeneista finaalissa parhaiten sijoittunut.