Lausunto hallituksen esityksestä laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteistoimintalakia erityisesti lain soveltamisalan osalta. Muutoksia ehdotetaan myös vuoropuheluun sekä muutosneuvotteluita koskeviin velvoitteisiin liittyen.

Yleiset huomiot 

Yhteistoiminalain kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2022. Uudistuksen tavoitteena oli kehittää työpaikkojen yhteistoimintaa jatkuvan vuoropuhelun mukaisesti. Yhteistoimintalaki on siis aivan hiljattain uudistettu. Uudistuksessa tehtyjen muutosten vaikutuksista ei vielä ole paljoakaan kokemuksia, eikä vaikutusten seurantaa vielä ole riittävästi, jotta vaikutusten arviointia olisi mahdollista perusteellisesti tehdä. Sen vuoksi Juristiliitto pitää yhteistoimintalain uudistamista ennenaikaisena ja tarpeettomana näin pian kokonaisuudistuksen voimaan tulon jälkeen. 

Juristiliitto katsoo, että työlainsäädännön pitäisi olla ennakoitavaa ja uudistusten tarpeet tarkasti harkittuja. Lain tulkinnoista saadaan oikeuskäytäntöä ja käytännön kokemuksia vähitellen, joten uudistusten vaikutusten arviointikin vie aikaa.  

Juristiliitossa toivomme, että työlainsäädännön uudistaminen tapahtuisi laajoina kokonaisuuksina, ei yksityiskohta kerrallaan eikä kokonaisuudistuksia pitäisi hätiköidysti lähteä muuttamaan ennen kunnollista vaikutusten seurantaa ja arviointia. 

Yleisperustelut 

Yleisperusteluissa arvioidaan muun muassa yritysvaikutuksia ja todetaan, että on todennäköistä, että yritykset jatkavat niin vuoropuhelua kuin muutostilanteissa käytäviä menettelyitä ainakin osittain, vaikka lainsäädännöstä johtuva velvoite niihin poistuisikin. TEM:n tutkimuksen perusteella hallinnollisen taakan osuus kustannuksista on varsin pieni. Perusteluissa todetaan edelleen, että yritykset kokivat yhteistoiminnan merkittäviltä osin mielekkääksi myös omista lähtökohdista. 

Tätä taustaa vasten tuntuu tarpeettomalta tässä vaiheessa tehdä muutoksia pari vuotta sitten uudistettuun lainsäädäntöön varsinkin, kun samaan aikaan toiveena on paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla. Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta ja entistä tiiviimpää vuoropuhelua. 

Yleisperusteluissa on selostettu myös yhteistoiminta-asiamiehen selvityksiä vuoropuhelun ja työyhteisön kehittämissuunnitelmien toteutumisesta yrityksissä. Selvityksen mukaan suurin työ yritykselle on ensimmäisen työyhteisön kehittämissuunnitelman laatiminen ja vuoropuheluprosessin perustaminen ja aikataulutus. Yhteistoiminta-asiamiehen näkemyksen mukaan jatkuva vuoropuhelu ja siihen liittyvä työyhteisön kehittämissuunnitelma ovat kohtalaisen hyvin yrityksissä käytössä. Lisäksi todetaan, että osaltaan laki on johtanut siihen, että yhteistoiminta koetaan entistä enemmän jatkuvana ja työyhteisön toimintaan kuuluvana asiana. Jatkuva vuoropuhelu pohjustaa myös muutosneuvottelutilanteita, kun henkilöstöllä on jo valmiiksi ajankohtaista tietoa yrityksen näkymistä. 

Juristiliiton mielestä nämä perusteet ennemminkin tukevat nykyisten säännösten säilyttämistä kuin niiden muuttamista.  

Juristiliitto katsoo, että työlainsäädännön ennakoitavuus on myös yritysten etu. Nyt esitetty uusi soveltamisalapykälä on monimutkainen ja aiheuttanee yrityksille enemmän hallinnollista taakkaa kuin voimassa olevan tilanteen säilyttäminen. 

Pykälät ja säännöskohtaiset perustelut 

Yksityiskohtaisten kommenttien osalta Juristiliitto viittaa Akavan lausuntoon. 

Lisätiedot: 

Jaana Meklin
jaana.meklin@juristiliitto.fi
0400 741 686