Blogit 2.7.2024

Oikeusvaltio rapautumassa vai suojelemassa oikeutetusti itseään?

Tuula Linna

Kirjoittaja on liiton puheenjohtaja.

Välineellistetty maahanmuutto ja ns. rajalaki/käännytyslaki herättävät paljon keskustelua. Äänensävyjen jyrkkeneminen kertoo, että hybridivaikuttaminen on jo osin saavuttanut tavoitteensa.

Välineellistetyn maahantulon torjuntalakia eli ns. rajalakia/käännytyslakia koskeva ehdotus (HE 53/2024 vp, PeVL 26/2024 vp) on nostattanut Suomessa jyrkkiä äänensävyjä. Julkisuudessa esitetyt kannanotot ovat huolestuneita, mutta myös ärsyyntyneitä ja syytteleviä.

Tässä mielessä naapurivaltion hybridivaikuttaminen on jo osin saavuttanut tavoitteensa: suomalaiset ovat jakautumassa kahteen leiriin. Vakavia ja perusteltuja argumentteja on esitetty lakiehdotuksen hyväksymisen puolesta ja vastaan.

Keskeisiä kysymyksiä lienee, voiko Suomi joutua sellaiseen pakkotilanteeseen, jossa perusoikeus- ja ihmisoikeusrikkomukset joudutaan sietämään ja laki ottamaan käyttöön (mahdollisesti eduskunnankin myötävaikutusta edellyttäen) ja toisaalta, tulisivatko ehdotetut keinot olemaan tosipaikan tullen tehokkaita. Olemme jotenkuten selvinneet aikaisemmista masinoiduista operaatioista, joilla kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä on työnnetty rajoillemme. Tosin tämä ei kerro sitä, mitä vielä voi olla odotettavissa. Toisaalta edes sota ei oikeuta torjumaan turvapaikkaa.

Ihmisoikeustuomioistuin ei tiettävästi ole toistaiseksi käsitellyt Suomen tilanteen kaltaista asiaa. EU-tuomioistuimen ratkaisuja ilmeisesti on, mutta vaatii paljon asiantuntemusta sanoa, ovatko ne fakta-asetelmaltaan samanlaisia kuin Suomen tilanne tai ennakoida, tekisikö EU-tuomioistuin jonkinasteisen linjamuutoksen. Sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden rikkominen johtaisi toimintamme arviointiin todennäköisesti sekä EIT:ssa että EU-tuomioistuimessa. On äärimmäisen vaikea kysymys, saisimmeko osaksemme silloin ymmärrystä.

Nähdäkseni edelleen voidaan tuntea luottamusta suomalaiseen oikeusvaltioon, perustuslakivaliokuntaan sekä laillisuusvalvojiimme. Kukaan ei pysty varmuudella ennakoimaan, muuttuuko eurooppalaisen oikeusyhteisön tulkinta ja suhtautuminen välineellistettyyn maahanmuuttoon lähivuosina.

Joka tapauksessa lienee selvää, että suurimittaisen välineellistetyn maahanmuuton seurauksena kansallinen turvallisuus ja demokratia heikkenevät ja ääriliikkeet vahvistuvat. Hinta välineellistetyn maahanmuuton estämisestä on kova, mutta niin on siihen alistumisenkin.

Lisää artikkeleita

Kaikki blogit