Oikeusapupalkkioita korotettava – oikeudenhoito on kokonaisuus 

Oikeudenhoidon rahoituksessa on monia puutteita. Yksi niistä on oikeusapupalkkioiden nykyinen taso. Oikeusapupalkkioiden kohdalla voidaan puhua sekä akuutista kriisistä että pitkään jatkuneesta rakenteellisesta ongelmasta, kirjoittaa Janne Laukkanen.

Yksityisille avustajille maksettavia oikeusapupalkkioita on korotettu viimeksi vuonna 2014. Palkkion suuruus on 110 euroa tunnilta. Palkkio ei ole avustajan tuntipalkka, vaan siitä maksetaan tyypillisesti lukuisat yritystoiminnan kulut.  

Asianajaja, OTT Markku Fredman totesi taannoin blogikirjoituksessaan, että palkkiossa ei ole kyse oikeusapujuttua hoitavan avustajan palkasta vaan ostopalvelun hinnasta. Kyse on samassa tilanteesta kuin yhteiskunnan ostaessa terveyspalveluja yksityisilta palveluntarjoajilta: summa ei kilahda sellaisenaan hoitavalle lääkärille tai sairaanhoitajalle. Fredman vertasi myös oikeusapupalkkioita yleiseen ansiotason kehitykseen:  

”110 euron tuntipalkkio tuli voimaan vuoden 2014 alussa, jolloin ansiotasoindeksin pisteluku oli 3035. Viimeisen vuoden 2022 pisteluku on edellä mainittu 3510. Jos vuoden 2014 alusta käyttöön otettu – jo silloin tasoltaan jälkeenjäänyt – 110 euron tuntipalkkio olisi sidottu ansiotasoindeksiin, olisi palkkio nykyisin (110 * 3510/3035) 127,22 euroa. 

Vastaava laskelma elinkustannusindeksin mukaisesti vuosien 2014 – 2022 osalta olisi 110 * 2249/1900 = 130,21 euroa. Pelkästään vuoden 2022 inflaation (8,4 %) kattaminen edellyttäisi 9,28 euron korotusta.” 

Oikeudenhoidon ammattilaisten ansiotasoon liittyy laajemminkin monia epäkohtia, joiden korjaamiseksi Juristiliitto tekee työtä. Monin osin vaikuttaminen tapahtuu työmarkkinapöydissä. Mutta vaikuttamista tapahtuu myös näiden pöytien ulkopuolella. Oikeusapujuttuja osalta vaikuttamistyö kohdentuu poliittiseen haluun päivittää oikeusapupalkkiota koskevaa palkkioasetusta. 

Akuutti kriisi ja rakenteellinen ongelma 

Juristiliitossa vaadimme oikeudenhoidon rahoitukseen 50 miljoonan euron vuotuista lisäystä. Kohteita ja tarpeita on paljon enemmäksi kuin 50 miljoonalla saadaan! Summa on tarkoitettu akuuttiin kriisiin. Kriisirahoituksella estetään – nimensä mukaisesti – vain pahimpien ongelmien eskaloituminen.  

Miksi sitten vaatimuksena on vain näin kohtuullinen summa? Siksi, että maailman ja talouden tilanne on poikkeuksellisen vaikea.  Monessa kohdin jouduttaneen säästämään. Oikeudenhoidossa säästämiseen ei kerta kaikkiaan ole varaa. Tarvitsemme kriisirahoitusta. Mutta tietenkin sen lisäksi tarvitsemme oikeusvaltiomme kehittämiseen sitoutuvia pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä. 

Oikeusapupalkkioiden kohdalla voidaan puhua sekä akuutista kriisistä että pitkään jatkuneesta rakenteellisesta ongelmasta, kun oikeusapupalkkion kehitystä ei ole sidottu indeksiin. Yhtä kaikki palkkiotaso on korotettava vastaamaan yleistä ansiokehitystä. Näin turvataan oikeusapujuttujen asianmukainen hoitaminen myös jatkossa. 

Juristiliitossa olemme pitäneet oikeusapupalkkion korotustarvetta järjestelmällisesti esillä tehdessämme vaikuttamistyötä eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin liittyen. 

Oikeudenhoito on kokonaisuus  

Oikeusprosesseissa tarvitsemme osaavia avustajia, syyttäjiä ja tuomareita! Kaikkien työ on yhtä välttämätön osa onnistunutta prosessia ja ansiotason on oltava kaikilla kohdallaan. 

Puhummeko liitossa sitten vain oikeusprosesseissa mukana olevien jäsentemme työkuormasta ja ansiotasosta? Emme tietenkään. Oikeudenhoito ja juridinen asiantuntemus ei rajoitu vain oikeussaleihin. Jäseniämme työskentelee yhä laajenevalla kentällä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Kaikki rakentavat työllään oikeudenmukaista Suomea. Juristiliiton tehtävänä on edistää laaja-alaisesti alan palkkausta, juristien työmarkkina-asemaa sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa.