Kohtuuttomat työajat halutaan kuriin, mutta omalla työpaikalla ei haluta leimautua – näin Juristiliitto vaikuttaa työaikoihin

Juristiliitto haluaa puuttua kohtuuttomiin työaikoihin. Yksi tapa ovat alalle laaditut vastuullisen lakipalvelun työnantajaperiaatteet. Osa lakipalveluita tarjoavista toimistoista suhtautuu vastuullisuusperiaatteisiin myönteisesti, mutta kaikki eivät tahdo edes keskustella niistä.

Juristiliittoa kritisoidaan toisinaan siitä, että liitto ei tee mitään juristien kohtuuttomille työajoille. Yhteydenottajat eivät kuitenkaan yleensä halua, että heidän omassa työaika-asiassaan ollaan yhteydessä työantajaan. Suurin syy tähän on leimautumisen pelko. Näin ollen liiton on käytettävä kollektiivisempia keinoja. 

Yksi keino puuttua juristien kohtuuttomiin työaikoihin ja jaksamisongelmiin ovat Juristiliiton hallituksen toukokuussa 2023 hyväksymät vastuullisen lakipalvelun työnantajaperiaatteet. Periaatteiden tarkoitus on lisätä tietoisuutta alan työkulttuurin haasteista ja antaa sisältöä vastuulliselle työnantajatoiminnalle.

Työntekijöiden hyvinvointi on merkittävä osa sosiaalista vastuuta. Kohtuullinen työkuorma ja työaika sekä työntekijöiden jaksamisen varmistaminen ovat myös osa yritysvastuuta.

Asianajoalalla kiinnostusta vastuullisuuteen, mutta myös hiljaisuutta

Sen lisäksi, että periaatteista viestittiin eri kanavissamme, sanomaa lähdettiin aktiivisesti viemään lakipalveluita tarjoaviin toimistoihin. Halusimme käynnistää rakentavaa vuoropuhelua yritysten kanssa ja kerätä palautetta periaatteista ja sen teemoista: Halutaanko periaatteisiin sitoutua? Miksi halutaan, miksi ei? Voivatko periaatteet olla vahva osa työnantajamielikuvaa?

Otimme yhteyttä yli kahteenkymmeneen toimistoon. Vierailimme kaikissa niissä toimistoissa, jotka ottivat meidät vastaan. Keskustelimme asiasta myös Suomen Asianajajien kanssa.

Kaikki meidät vastaanottaneet toimistot suhtautuivat keskusteluihin myönteisesti. Yksi toimisto oli valmis sitoutumaan periaatteisiin julkisesti. Useat toimistot kertoivat tekevänsä muuta vastuullisuustyötä, ja jotkut kertoivat sitoutuneensa muihin standardeihin.

Valitettavasti oli paljon toimistoja, jotka eivät vastanneet tapaamispyyntöihimme. Uutiskirjeissä kehotimme toimistoja myös oma aloitteisesti olemaan yhteydessä ja kutsumaan meidät kylään – tällä perusteella emme kuitenkaan saaneet yhtään tapaamiskutsua.

Kaikilla tapaamillamme toimistoilla oli jonkinlainen työajan seuranta käytössä ja osalla oli myös menettelyjä, miten puututaan liialliseen työaikaan/työmäärään. Työhyvinvointiteema oli kaikilla tavatuilla ainakin puheiden tasolla tärkeä ja erilaisia tapoja työntekijöiden jaksamisen edistämiselle oli otettu käyttöön.

Keskusteluissa tulkinnanvaraisin teema oli työaikalain soveltamisala: toimistoilla oli hyvin erilaisia käytäntöjä siitä, keihin sovellettiin työaikalakia ja sitä kautta maksettiin esimerkiksi ylityökorvauksia.

Työneuvoston kanta työaikalain soveltamiseen asianajoalalla

Kohtuuttomat työajat ja työaikalain soveltaminen asianajoalalla ovat olleet keskusteluissa jo ennen nykyistä työaikalakia.

Vuonna 2014 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki tarkastuksia asianajotoimistoissa. Tarkastuksiin liittyen aluehallintovirasto pyysi työneuvostolta lausuntoa työaikalain soveltamisesta lakimiestehtäviä asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa suorittaviin henkilöihin.

Lausunnossaan TN 1461-14 työneuvosto totesi, että työaikalain soveltamisalaa koskevat ratkaisut tulee tehdä yksittäistapauksittain työnsuorittajan tosiasiallisten työtehtävien, työskentelyolosuhteiden ja aseman perusteella. Jos lakimies on työsuhteessa, häneen sovelletaan työaikalakia, ellei mainitun lain 2 §:n säännöksistä muuta johdu.

Sitä vastoin asianajajista annettu laki ja vastaavat säädökset, joissa asetetaan työntekijän tehtäviin tai asemaan perustuvia velvoitteita, eivät voi suoraan vaikuttaa työaikalain soveltamisalaa rajoittavasti eivätkä estää työaikalain soveltamista niissä tarkoitettuun työhön. Myös toimiston ulkopuolella oikeudenkäynneissä, muussa viranomaisasioinnissa ja asiakastapaamisissa suoritettavan lakimiehen työn katsottiin voivan kuulua työaikalain piiriin, mikäli työhön käytettävä aika ei ole työntekijän itsensä päätettävissä, vaan se pikemminkin määräytyy työnantajan valvottavissa olevien työtehtävien perusteella.

Vaikka työneuvoston lausunto annettiin ennen nykyisen työaikalain voimaan tuloa, on se täysin relevantti tänäkin päivänä, koska työaikalain soveltamisala enemminkin tiukentui kuin lieventyi uudistuksen myötä.

Kirjoitin nykyisestä työaikalaista ja sen sopivuudesta juristin työhön aiemmassa blogikirjoituksessani.

Juristiliitto jatkaa työtään alan työhyvinvoinnin lisäämiseksi

Me Juristiliitossa haluamme jatkaa vuoropuhelua toimistojen kanssa tästä ja muista työhyvinvointia lisäävistä teemoista. Toivomme, että voimme yhdessä rakentaa lakialasta vastuullisen työkulttuurin edelläkävijän.

Tähän työhön haastamme mukaan kaikki alalla toimivat. Keskustelemme edelleen mielellämme kaikkien lakipalveluita tarjoavien toimistojen kanssa vastuullisuusperiaatteista!

Ota sinäkin asia puheeksi omalla työpaikallasi. Mikäli asiasta heräsi kysyttävää, voit aina olla yhteydessä liiton työ- ja virkasuhdeneuvontaan.