Juristiliiton vastaus hallitustunnustelijalle: Miten vahvistaa oikeusvaltiota? 

Hallitustunnustelija Petteri Orpo on pyytänyt puolueilta vastauksia hallitusneuvotteluiden kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kysymyksissä tartutaan myös oikeusvaltion kehittämiseen. Juristiliitossa meillä on tarjota Orpolle ja eduskuntapuolueille selvä vastaus: Hallituksen on varmistettava oikeudenhoidolle 50 miljoonan euron kriisirahoitus. 

Hallitustunnusteluissa oikeudenhoitoa koskeva kysymys on muotoiltu seuraavasti: 

”21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?” 

Puolueiden kannattaa tutustua Juristiliiton ytimekkäisiin tavoitteisiin. 

Oikeudenkäyntien kestoa pidentää oikeudenhoidon liian alhainen rahoitus. Pitkien käsittelyaikojen vuoksi ihmiset jättävät jopa käynnistämättä oikeusprosesseja. Tämä rapauttaa luottamusta oikeudenhoitoon. Oikeudenhoidon nopeaan hätärahoitukseen tarvitaankin 50 miljoonaa euroa vuodessa.  

Työnsä päättäneen hallituksen viimetöinään laatimaan niin sanottuun ”tekniseen menokehykseen 2024–2027” tulevia vuosia varten on kirjattu parannuksia oikeudenhoidon resursseihin. Hallitusneuvotteluissa tämä kehityslinja on turvattava ja hallituksen on sitouduttava vakavasti oikeudenhoidon ongelmien ratkaisemiseen. 

Tarvitsemme Suomeen keskustelua oikeusturvatakuusta.  

Oikeusturvatakuu tarkoittaa oikeudenkäyntien: 

• kohtuullista kestoa ja kustannuksia sekä 

• luottamusta herättäviä oikeusprosesseja. 

Oikeusturvatakuun tavoitteena on esimerkiksi laskea käräjäoikeuksien käsittelyajat 4–8 kuukauteen, juttutyypin mukaan. 

Oikeusturva ei tietenkään toteudu vain käräjäoikeusvaiheen kohtuullisella kestolla, vaan kehitystyössä on huomioitava koko ketju esitutkinnasta lopulliseen lainvoimaiseen tuomioon. 

Mihin kriisirahoitus tulisi konkreettisesti käyttää? 

Kriisirahoitus ei ratkaise kaikkia oikeudenhoidon ongelmia. Rahaa tarvitaan enemmän kuin 50 miljoonaa – tämän puolesta puhuu myös tuore Oikeudenhoidon selonteko. 

Oikeudenhoidon akuutti kriisi edellyttää nopeaa rahoitusta esimerkiksi seuraaviin kohteisiin: 

• Tarvitsemme käräjäoikeuksiin 200 uutta tuomari ja sihteeri -tiimiä, lisää käräjänotaareja sekä Tuomioistuinvirastoon lisäresursseja (30 milj.) 
• Lisää syyttäjiä ja tarvittavaa toimistohenkilökuntaa (10 milj.) 
• Oikeusavun kriisirahoitusta (5 milj.) 
• Oikeudenhoidon infrahankkeiden kriisirahoitusta (5 milj.) 

• Riittävää lainkäyttö- ja toimistohenkilökuntaa kaikille oikeudenhoidon sektoreille 

Muita tarvittavia toimenpiteitä oikeudenhoidossa 

• Vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä on kehitettävä. Tarvitsemme Juristiliiton vaatimaa yksinkertaistettua menettelyä pieniin riita-asioihin sekä lisää sovittelu- ja välimiesmenettelyjä 
• Maksuttoman oikeusavun piiriä on laajennettava, sillä keskituloiset jäävät väliinputoajiksi 
• Oikeusturvavakuutuksien korvaustasoa on päivitettävä ja vakuutusten kattavuutta laajennettava 

• Oikeudenhoidon toimijoita on suojattava ja maalittaminen kriminalisoitava 

Oikeudenhoidon ongelmat eivät ratkea vain lainsäädännöllisin kehitystoimin ja oikeudenhoidon koneistoa virittämällä. Ongelmien ratkaisemiksi tarvitaan ennen kaikkea puutteellisen rahoituksen pysyvää korjausta.