Juristi ei ole kone – vastuullinen työkulttuuri kuuluu kaikille

Juristiliiton strategian kolmesta keskeisestä painopisteestä yksi on Parempi työelämä. Juristi ei ole kone, vaan tasapainoinen työelämä kuuluu kaikille. Kyse on myös koko toimialamme vastuullisuudesta. 

Liiton palkkatutkimuksissa ja muissa kyselyissä on nähtävissä, että liian suuret työmäärät ja jaksamisvaikeudet ovat jatkuva ongelma alalla. Liittoon tulee asiasta myös paljon yhteydenottoja, mutta harva haluaa puuttua asiaan omalla nimellään, koska pelkää leimautumista. On selvästi nähtävissä, että nuoret juristit eivät enää ihannoi pitkiä työpäiviä ja pitävät tärkeänä, että työn ohella ehtii ja jaksaa tehdä muutakin.   

Juristiliitto on jo pitkään pohtinut keinoja puuttua näihin ongelmakohtiin. Onko lakipalveluiden tuottamiseen luotavissa kohtuulliseen työkuormaan ja työaikoihin sekä jaksamisen edistämiseen velvoittavat periaatteet, joiden noudattamiseen sitoutuisivat sekä palveluntuottajat että asiakkaat? Kyllä on! Juristiliitto on julkaissut periaatteet, joihin haastamme lakipalveluita tuottavat tahot sitoutumaan. 

Asiantuntijoiden työhyvinvointi on osa vastuullisuutta  

Yrityksille vastuullisuusasiat ovat nousseet yhä tärkeämmiksi ja vastuullisuudesta puhutaan julkisuudessa paljon. Yksi merkittävä osa sosiaalista vastuullisuutta on työntekijöiden hyvinvointi. Kohtuullinen työkuorma ja työaika sekä työntekijöiden jaksamisen varmistaminen voidaan nähdä osana yritysvastuuta.   

Näistä ajatuksista syntyivät Vastuullisen lakipalvelun työantajaperiaatteet, jotka nyt on julkaistu. Periaatteet lisäävät tietoisuutta alan työkulttuurin haasteista ja antavat kriteerit vastuulliselle työnantajatoiminnalle.   

Vastuullisuusperiaatteet ovat käytössä eri aloilla esimerkiksi alihankintasopimuksissa, mutta työntekijöitä koskevien periaatteiden ulottaminen asiakkaan ja palveluntarjoajan väliseen suhteeseen asiantuntija-alalla on uudenlainen vastuullisuuden edistämisen keino. 

Kriittisesti valmisteluvaiheessa asiaan suhtautuneet pohtivat, onko periaatteilla mitään todellista vaikutusta, jos lainsäädäntöäkään ei noudateta. Uskomme vahvasti, että mikäli periaatteet saavat aikaan keskustelua työpaikoilla työkulttuurista ja muutoksia havaittuihin ongelmakohtiin, olemme ottaneet aimo askeleen eteenpäin. 

Työkulttuurin muutokseen tarvitaan keskustelun ja johdon sitoutumisen ohella esihenkilöiden osaamisen vahvistamista ja oman organisaation kipupisteiden tunnistamista.  

Kierrämme kenttää ja keräämme palautetta  

Periaatteet eivät tietenkään yksinään ole avain onneen. Olemme seuraavan puolen aikana aktiivisesti yhteydessä lakialan palveluntarjoajiin vuoropuhelun käynnistämiseksi ja kerätäksemme palautetta: Halutaanko periaatteisiin sitoutua? Miksi halutaan, miksi ei? Voivatko periaatteet olla vahva osa työantajamielikuvaa?    

Haluamme käydä keskustelua sekä periaatteissa mainituista että muista teemoista, joissa on mahdollista tehdä yhteistyötä sen eteen, että lakiala pysyy houkuttelevana myös tuleville juristeille.   

Haluaisiko sinun toimistosi kutsua meidät keskustelemaan?  

Syksyllä palaamme taas tähän aiheeseen ja kerromme, miten periaatteet on otettu alalla vastaan.  

Nyt valmistellut periaatteet on suunnattu yksityisen sektorin palveluntarjoajille. Työaikaan ja uupumiseen liittyvät ongelmat koskevat kuitenkin tätä laajemmin koko toimialaamme. Periaatteet ovat vain yksi osa keinovalikoimaamme puuttua alan ongelmiin.  

Toivomme, että voimme yhdessä rakentaa lakialasta vastuullisen työkulttuurin edelläkävijän. Tähän työhön kutsumme mukaan kaikki alalla toimivat.