Yhteistyö on voimaa

Lakimiesliiton toiminnan kivijalka on yhteistyö. Ilman sitä liittoamme ei olisi olemassa. Lakimiesliitto syntyi eri juristiryhmien halusta yhdessä ja organisoidusti edistää lakimiesten asemaa yhteiskunnassamme. Tämä on edelleen Lakimiesliiton olemassa olon päätarkoitus.

Viime syksy ja tämä kevät ovat olleet oikeuslaitoksen rahoituskysymysten parissa työskenteleville juristeille erityisen haastavaa aikaa. Samalla viime syksy ja tämä kevät ovat osoittaneet, että kun juristit oikeusjärjestelmämme eri osa-alueilla yhdistävät voimiaan ja tekevät yhteistyötä, voi äänemme kuulua riittävän kantavana poliittisten päättäjien korviin.

Totesin syyskuussa 2014 ilmestyneen Lakimiesuutiset 6/2014:n pääkirjoituksessa, että pitkäjänteiseen oikeushallinnon kehittämiseen tarvitaan ainakin alan toimijoiden yhtenäistä näkemystä, jotta pystymme edesauttamaan oikeushallinnon kehittämiselle myönteisen poliittisen tahtotilan voimistumista. Tuolloin oli juuri saatu torpattua valtiovarainministeriön esittämät oikeushallinnon lisäleikkaukset, mutta aikaisempien kehyspäätösten säästöt leijuivat uhkaavana pilvenä koko oikeuselämän yläpuolella.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Lokakuussa eduskunnan perustuslakivaliokunta otti valtion talousarvioesityksen poikkeuksellisesti käsiteltäväkseen ja kuuli Lakimiesliittoa, Tuomariliittoa, valtakunnansyyttäjää ja oikeusministeriön johtoa. Tuloksena oli valiokunnan voimakas kannanotto oikeuslaitoksen rahoituksen puolesta. Lakimiesliitto rummutti rahoitustilannetta mediaan 70v-juhlakiertueellaan. Käräjäoikeuksien laamannit vetosivat yhteisellä kirjelmällä eduskuntaan. Lakimiesliitto, Tuomariliitto, Syyttäjäyhdistys ja Asianajajaliitto lähettivät yhteisen kannanoton eduskunnalle. Juristit lähtivät liikekannalle, yhdessä ja yhteistyössä.

Marraskuussa oikeusministeri ja sisäministeri ryhtyivät tekoihin julkiseen keskusteluun nousseen oikeuslaitoksen rahoitustilanteen korjaamiseksi. He nimittivät parlamentaarisen työryhmän selvittämään sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita kehyskaudella 2016-2019. Työryhmä esitti maaliskuun alkupuolella julkaistussa raportissaan, että sisäiselle turvallisuudelle ja oikeudenhoidolle tulee palauttaa kevään 2014 kehyspäätöksen säästöjä vastaavat määrärahat. Toteutuessaan tämä merkitsee oikeus- ja sisäministeriöiden hallinnonaloille noin 75 miljoonan euron parannusta vuoden 2019 kehystasoon.

Viime syksystä asti syyttäjälaitoksen työskentelyä oli painanut yt-neuvottelujen vääjäämättömyys, jollei rahoitukseen löydetä ratkaisua. Tilanne oli jo alkanut näkyä nuoren, osaavan juristivoiman siirtymisenä pois syyttäjätehtävistä. Maaliskuun lopulla tilanne tällä erää laukesi. Oikeusministeri kertoi hallituksen kehyspäätöksen sisältämästä syyttäjälaitoksen lisärahoituksesta, jonka turvin valtakunnansyyttäjä pystyi välttämään historiallisten yt-neuvottelujen aloittamisen.

Edellä mainittu oikeuslaitoksen positiiviseen rahoituskehitykseen johtanut tai ainakin negatiivisen rahoituskehityksen tällä erää pysäyttänyt tapahtumainkulku ei olisi ollut mahdollista ilman alan toimijoiden – poliittisten päättäjien, järjestöjen, johtavien virkamiesten – yhteistä näkemystä siitä, että oikeudenhoito suomalaisen yhteiskunnan ydintoimintona on puolustamisen arvoinen asia. Lakimiesliiton puolesta kiitos monelle taholle yhteistyöstä, se on tuottanut tuloksia. Jatkakaamme sitä myös juuri alkaneella uudella vaalikaudella.  

Ota yhteyttä, 041 458 0033, mikko.salo@juristiliitto.fi

Kirjoittaja on Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.