Tuomioistuinviraston johtoon tarvitaan juristi

Hallituksen esityksessä OTM-vaatimusta perusteltiin sillä, että juristitutkinto antaa parhaat valmiudet oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja myös muilta oikeusministeriön alaisten keskusvirastojen päälliköiltä edellytetään OTM-tutkintoa.

Virkamieslain muutoksella vuonna 2015 säädettiin valtion hallinnon ylimmän johdon yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista ja erityislaeissa olleet ylimmän johdon kelpoisuusvaatimukset kumottiin. Virastokohtaisista säännöksistä katsottiin perusteluissa voitavan luopua, ”jollei ole tarpeen säätää yhtenäisten vaatimusten lisäksi tarkentavia erityisvaatimuksia”. Lisäksi perusteluissa korostettiin sitä, että koska ”yhteisten kelpoisuusvaatimusten sisällöt ovat laajat, muiden kelpoisuusvaatimusten säätämisen tulisi kuitenkin olla poikkeuksellista”. (HE 298/2014 vp s. 16 ja 29).

Ja nyt lakivaliokunta toteaa, että se ei pidä tarpeellisena edellyttää, että tuomioistuinviraston ylijohtajalla on ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Perusteluna on virkamieslain mainittu linjaus ja se, että OTM-tutkinnon edellyttäminen voisi merkittävästi rajata muutoinkin verraten kapeaksi arvioitua hakijakuntaa (LaVM 13/2018 vp s. 7).

Eipä voi todeta kuin että hyvänen aika! On vaikea kuvitella, mikä voisi olla se muu korkeakoulututkinto, joka antaa valmiuden koko tuomioistuinlaitoksen operatiiviseen johtoon. Vaikka Tuomioistuinvirasto tai sen ylijohtaja ei puutu tuomareiden lainkäyttöön – ei tietenkään – tulee ylijohtajan kuitenkin syvällisesti ymmärtää, mistä tuomioistuinten toiminnassa on kysymys.

Lakivaliokunta on antanut lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa mm. viraston johtamisjärjestelmän ja johtokunnan kokoonpanon toimivuutta sekä antaa lakivaliokunnalle selvityksen vuoden 2025 loppuun mennessä. Ilmeisesti asiaan on siten liittynyt kuitenkin epävarmuustekijöitä.

Vaikka ylijohtajan kelpoisuusehdot ovat keskeisen tärkeä kysymys ja OTM-tutkinnon edellyttäminen olisi ollut ilmeisen perusteltua, lienee parasta olla asiasta liiaksi kuitenkaan provosoitumatta. Kun tuomioistuinlain mukaan tuomarienemmistöinen johtokunta nimittää ylijohtajan, voidaan luottaa siihen, että ylijohtaja joko on juristi tai on jollakin muulla tavalla hankkinut syvällisen asiantuntemuksen tuomioistuinlaitoksesta. 

Kirjoittaja on Lakimiesliiton puheenjohtaja

Lakivaliokunnan mietintö LaVM 13/2018 vp – HE 136/2018 vp: https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/LaVM+13/2018