Tuomioistuinhallinto

1970-luvun lopulla istunut oikeushallintokomitea joutui pohtimaan oikeusministeriöstä riippumattoman oikeushallintoviranomaisen tarvetta. Se katsoi, että tuomioistuinlaitoksen ollessa ”lähivuosina voimakkaan muuttumisen alaisena”, ei erillisen viranomaisten tarvetta voitu tuolloin määritellä. Asia siirtyi seuraavalle työryhmälle (Tuomioistuimet 2000-luvulle), joka vuonna 1998 piti täytäntöönpanovallan (oikeusministeriö) roolia ongelmallisena tuomiovallan (tuomioistuimet) riippumattomuuden kannalta ja edellytti keskusviraston perustamisen edellytysten selvittämistä.

Asiaa selvitettiin seuraavassa komiteassa (Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea), joka esitti vuonna 2003 mietinnössään, paitsi muuta, tuomioistuimen hallinnon uudistamista perustamalla erillinen keskushallintovirasto. Asia johti selvitysmiehen asettamiseen, jonka 100-sivuisessa (plus liitteet) mietinnössä vuonna 2008 todettiin jatkoselvityksen tarve. Seuraavaksi perustettu neuvottelukunta (oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025) totesi vuonna 2013 erillisen tuomioistuinviraston perustamisen tarpeen.

Asia eteni tavanomaisella tavalla eli selvitykseen. Määrättiin selvitysmiehet tekemään asiasta muistio (OM, selvityksiä ja ohjeita 2015:3). Tämän jälkeen valtionhallinnon looginen tapahtumainkulku katkesi. Oikeusministeri ei asettanut komiteaa selvittämään asiaa, vaan valmistelemaan sen perustamisen laatimalla hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus.

Lakimiesliiton ratkaisu

Perustelut

1. Lakimiesliitto voi olla vain tyytyväinen panokseensa pitkäaikaisen tavoitteensa mahdolliseen toteutumiseen.
2. Lievää ylpeyttä voi myös tuntea siitä suomalaisesta huolellisuudesta, jossa viidellä eri vuosikymmenellä tällaisen hallinnon perustamisen tarvetta on pohditaan, kun se muodossa tai toisessa on miltei kaikissa länsimaissa ja, muun ohella, Euroopan neuvoston suosittama ja Euroopan tuomareiden neuvoa-antavan neuvoston suosittama ja Euroopan neuvoston korruption vastaisen komitean suosittama.
3. Mutta lukeehan jo Viaporin muurissakin, että on parasta seisoa omalla pohjalla luottamatta vieraan apuun.
4. Lakimiehenä ei sen sijaan voi tuntea suurta ylpeyttä siitä, että tarvittiin osa-aikainen oikeusministeri, joka ei ole lakimies, ymmärtämään miten tärkeää vallan kolmijako-opin turvaaminen on myös Suomessa. Eli että tuomioistuinten riippumattomuus on niin pitkälle kuin mahdollista turvattu täytäntöönpanovaltaan (so. valtioneuvosto, sis. oikeusministeriö) nähden. Tässä yhteydessä ei puututa lakimiesten ilmeiseen tarpeeseen valtioneuvostossa yleensä.
5. Voi kysyä, onko meillä sitten ollut ongelmia. Miksi korjata, jos se ei ole rikki?
6. Voi kysyä myös, onko oikeusturva asia, jonka on mentävä rikki, ennenkuin siitä saa huolehtia.
7. Mutta Suomi on erityisasema maailmassa eikä se, mitä tapahtuu Turkissa, Unkarissa, Puolassa ei voi tapahtua täällä, koska Suomi on eritysasemassa.
8. Koska muu on mahdotonta.
9. Tässä vaiheessa perusteluja pitäisi olla viittaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, mutta latinan sanakirjani on maalla.
10. Perustettu komitea on kuitenkin paljon vartijana, kovin paljon.
11. Sen on ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä ratkaistava miten riippumattomien tuomioistuinten riippumattomia tuomareita voidaan riippumattomasti johtaa, tuomioistuinten toimintaa kehittää, ratkaista oikeusministeriön ja keskusviraston suhde ja erinäisiä muita suunnattoman tärkeitä asioita.
12. Aikaa on siis vielä kolmisen kuukautta.
13. Ei kadehdittava tehtävä.
14. Semminkin kun siinä ei voi epäonnistua: tehtävä on niin tärkeä, ettei lakimiesten loppusijoituspaikassa ole kyllin kuumaa kolkkaa tämän homman sössineille.
15. Tulevan keskushallinnon väki on myös paljon vartijana, kovin paljon.
16. Sen on toteuttava edellä kohdassa 11 mainitut tehtävät, ja muita.
17. Ei kadehdittava tehtävä.
18. Ks, kohta 14. Ja jotta kukaan ei tuntisi tarvetta, tämän viraston toimintaa seurattuaan, huudella edelleen kokonaisuuden hallinnan kaipuun perään kuten KKO:n aiempi presidentti Koskelo mainitussa oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa, jossa hän katsoi aiheelliseksi muistuttaa, että ”ei ole suotuisaa tuulta sille, joka ei tiedä, minne on menossa”.

Tuomiolauselma

Tätä ei saa tunaroida

Asian (tähän saakka) ratkaissut: Lakimiesliitto

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamanni ja Lakimiesliiton puheenjohtaja.