Lasten asema on oikeusvaltion mittari

Lapsen asema täällä Suomessa on toki Lähi-itää huomattavasti parempi. Toisaalta oikeusvaltion ydintehtävä on juuri suojella kaikkein heikoimpia. Lasten asema on siten oikeusvaltion tärkeä mittari. Kun sen suomalaista viisaria vilkaisee, huomaa heti, että paljon on vielä tehtävää.

Lapsiasiavaltuutettu otti vuoden 2016 teemakseen lapsen oikeusturvan. Valinta oli osuva, mutta yksi vuosi ei ole muuttanut kaikkea paremmaksi. Lapsen oi­keus­tur­va on hyvin laaja-alainen asia. Se sisältää va­ka­vim­pien asioi­den rin­nal­la myös hyvin ar­ki­sia asioi­ta, esi­merk­iksi kou­lu­tien tur­val­li­suu­den tai ympäristölainsäädännön edellyttämät turvalliset leik­ki­paik­at.

Lapset ja nuoret joutuvat Suomessa vain harvoin tekemisiin tuomioistuimen kanssa. Kun he joutuvat sinne, tilanne on äärimmäinen. Oikeusvaltiomme ei valitettavasti suoriudu tästä kovin hyvin. Iso ongelma on oikeusjuttujen käsittelyn pitkittyminen. Lisäksi esimerkiksi esitutkinnan ennestään pitkät tutkinta-ajat ovat edelleen pitenemässä. Yhteenlaskettuna ratkaisun saaminen venyy, vaikka tuomioistuimet ja kaikki muutkin tekevät parhaansa. Päätöksen odottelu ei ole lapselle tai nuorelle missään tapauksessa hyvästä, olipa hän hallintoasian asianosainen, asianomistaja tai syytetty.

Varsinainen ongelma on tekevien käsien ja muiden voimavarojen puute. Tuomioistuimissa on yksinkertaisesti töissä aivan liian vähän väkeä ja muutenkin riittämättömästi resursseja. Suomi satsaa oikeudenhoitoon ylivoimaisesti vähemmän kuin mikään muu Pohjoismaa. Leikkaukset uhkaavat kuitenkin edelleen. Sama tilanne kohtaa myös muun muassa lastensuojelua, poliisia ja syyttäjälaitosta. Oikeudenhoidon resurssipulasta kärsivät pahiten heikoimmat, muun muassa lapset ja nuoret.

Lakimiesliiton toiminta-ajatus on ”oikeus ja kohtuus” ja merkittävä tehtävämme on oikeusvaltion turvaaminen. Kysymys on kaikkien lakimiesten näkökulmasta siitä, että laki ja oikeus säilyvät yhteiskunnan keskeisinä työkaluina. Työsarkaa on laajasti vaikka miten paljon, mutta lasten ja nuorten asema on yksi tärkeimmistä. Oleellista on, että myös he oppivat luottamaan oikeusvaltioon. Toisaalta haluamme, että myös lapsemme saavat elää oikeusvaltiossa. Tässä työssä merkittävä keino on oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen. Olemme tehneet järkeviä ja kohtuullisia esityksiä riittämättömien voimavarojen kasvattamiseksi. Jatkamme edelleen tätä työtä.

Sen lisäksi etsinnässä on muitakin käytännön keinoja varmistaa tuomioistuinten toimintaedellytyksiä. Yksi sellainen on erillisen tuomioistuinhallinnon perustaminen. Tuomioistuinten hallinnolliseen ohjaukseen poliittisesti johdetusta ministeriöstä liittyy perustuslaillisia ongelmia.  Tuomioistuinten riippumattomuus on ehdottomasti turvattava, mutta nykyinen resurssitilanne vaatii myös muun muassa onnistuneita kehittämistoimia. Tuomioistuinvirasto olisi toteutuessaan varmasti tätä edistämässä.

Lakimiesliitolla on merkittävä alullepanijan rooli siinä, että tämä pitkään tyhjäkäynnillä ollut hanke on nyt liikkeellä. Oikeusvaltion heikoimmilla, siis esimerkiksi lapsilla ja nuorilla, on kaikki syy odottaa, että hanke onnistuisi ja että se osaltaan parantaisi heitä koskevien juttujen käsittelyä.

Oikeusvaltion turvaaminen edellyttää periaatteiden ja arvojen puolustamista. Toivottavaa on myös, että lakimiehiä kuunnellaan. Erittäin tärkeää on kuitenkin myös katsoa asiaa konkreettisemmin. Jos oikeusvaltio vaarantuu, lapset ja nuoret kärsivät ensimmäisten joukossa.  Lasten oikeudet ja turvallisuus on oikeusvaltiossa kyettävä takaamaan. Oikeusvaltiota puolustaessaan Lakimiesliitto on muun muassa tällä asialla. Työssä tarvitaan kaikkien lakimiesten panos.

Antero Rytkölä

Kirjoittaja on ikaalilainen varatuomari ja apulaispoliisipäällikkö, joka aloittaa Suomen Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajana vuoden 2017 alussa.