Investoi Oikkariin: Vinkit oikkarin piilotyönhakuun

Sitran tekemien tutkimusten mukaan vain noin joka neljäs työnhakija työllistyy avoimessa haussa olevaan työpaikkaan. Vaikka piilotyöpaikkojen määrää ei olla erikseen juridisen alan työ- tai harjoittelupaikkojen osalta tutkittu, on selvää, että myös juridiselta alalta löytyy paljon piilotyöpaikkoja, jotka eivät koskaan tule avoimeen hakuun. Tällaisia työnantajia ovat usein pienemmät yksityissektorin yritykset. 

“Piilotyöpaikat ovat olleet jo pitkään työnhakukeskusteluiden kuuma peruna. Ne kiinnostavat, niitä etsitään ja niihin myös työllistytään. Toisia piilotyönhaku mietityttää ja ehkä vähän epäilyttääkin”, Lakimiesliiton uravalmentaja Heidi Hännikäinen toteaa. 

Piilotyönhaussa avoimet hakemukset ovatkin hyvä keino lähestyä työnantajaa. Työantajalle voi myös soittaa etukäteen, jotta hakemuksen saa kohdennettua juuri kyseiseen toimistoon. Avointa hakemusta laatiessa kannattaakin perehtyä toimiston nettisivuihin ja heidän toimialoihinsa, jotta osaa tarjota osaamistaan oikealla tavalla. Asianajaja Sanna Svahn asianajotoimisto Svahnista toteaa niiden hakemusten olevan parhaita, joissa näkyy selkeä palo jotain oikeudenalaa kohtaan ja kiinnostus yritykseen tuodaan selkeästi ilmi. 

Pienemmissä asianajotoimistoissa on harvoin ketään rekrytointeihin keskittynyttä työntekijää. Tällöin rekrytoinnit voivat olla toimiston osakkaan vastuulla ja resursseja oikkarin rekrytointiprosessiin on rajallisesti. ”Valitettavan usein apua tarvitaan silloin, kun kädet ovat jo täynnä eikä ole aikaa opettaa uusia työntekijöitä toimiston tavoille”, Svahn harmittelee. 

Välillä rekrytoinnit voivat edetä yllättäen ja sattuman kautta. Jos etsinnässä on harjoittelija, jolle halutaan antaa nopeasti paljon vastuuta, korostuvat oma-aloitteisuus ja luotettavuus jo työnhakuvaiheessa. Oma-aloitteisuutta voi osoittaa niinkin yksinkertaisesti kuin ottamalla yhteyttä työnantajaan ja tiedustella heidän tarvettaan uudelle harjoittelijalle. Hännikäinen kannustaa opiskelijoita miettimään etukäteen omia vahvuuksiaan ja mielenkiinnon kohteitaan sekä hiomaan niin kutsutun hissipuheen valmiiksi, ennen kuin työnantajaan otetaan yhteyttä. 

“Jos opiskelija soittaa työnantajalle ja yksinomaan kyselee tämänhetkistä tarvetta työntekijälle, ei työnantajan kiinnostus välttämättä herää siinä määrin, että puhelu johtaisi haastattelukutsuun. Jos työnhakija sen sijaan kertoo omasta osaamisestaan, kokemuksestaan sekä siitä, millaisten asioiden parissa haluaisi työskennellä, saa työnantaja huomattavasti paremman käsityksen siitä, millaisissa tehtävissä työnhakija voisi mahdollisesti toimia ja parhaassa tapauksessa kiinnostuu kuulemaan lisää.” 

 Jukka Salo asianajotoimisto Salo & Salosta huomauttaa, ettei pienemmissä toimistoissa edes aina muisteta, kuinka joku on päätynyt sinne töihin. 

“Joskus työnhakija on vain oikeaan aikaan sattunut kysymään työtilannetta ja tarvetta työntekijälle. Välillä taas tulee niitä tilanteita, kun hetki ei ole oikea rekrytointiin, vaikka hakija voisi muuten olla sopiva.” 

Myös Hännikäinen kannustaa opiskelijoita ottamaan rohkeasti yhteyttä mielenkiintoisiin työnantajiin. 

“Piilotyönhaussa moni tuntuu pelkäävän kieltävää vastausta, eikä mielenkiintoista työnantajaa siksi uskalleta lähestyä. Olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka työnantajan lähestyminen ei juuri sillä kertaa johtaisikaan työhaastatteluun, voit jäädä työnantajan mieleen jatkoa ajatellen. Asiakkaani ovat kertoneet, että heihin on saatettu ottaa samasta työpaikasta yhteyttää kuukausia myöhemmin, kun heidän osaamisprofiiliaan vastaavia töitä onkin myöhemmin ollut tarjolla”, Hännikäinen kertoo. 

Pienessä toimistossa kaikki tekevät töitä kaikkien kanssa, joten rekrytoidessa ajatellaan myös koko työyhteisöä. Loppujen lopuksi rekrytoidessa haetaan harjoittelijaa, joka sopii persoonana työyhteisöön. Haastateltavat kehottavatkin rohkeasti tuomaan luonnetta esiin hakemuksessa ja haastattelussa. Vaikka työpaikka ei silloin tärppäisi, voi hakija jäädä positiivisesti mieleen myöhempiä rekrytointeja ajatellen.  

Investoi Oikkariin -blogisarja koostuu neljästä blogijulkaisusta, jotka lisäävät oikkareiden tietoisuutta maakuntien piilotyöpaikoista ja muistuttavat, että opiskelijoille löytyy töitä myös isojen toimistojen harjoitteluohjelmien ulkopuolelta. Sarjassa neljä asianajajaa kertoo näkemyksistään oikkareiden palkkaamisesta. Blogisarja nostaa esiin sekä odotuksia, joita pienyrittäjillä on oikkariharjoittelijalle että hyötyjä, joita oikkarin palkkaamisesta on pienyrittäjälle.

Kirjoittajat ovat Lakimiesliiton opiskelijakoordinaattorit Noona Hanni ja Anni Marttala.

Lue #InvestoiOikkariin blogisarjan aiemmat osat