Eläinsuojelulaissa paljon poikkeuksia

On vähintäänkin omituista, että vuonna 2018 lainsäädäntötasolla ei turvata eläimille juomavettä silloin kun eläin haluaa juoda. Laissa ei myöskään kielletä uusien parsinavetoiden rakentamista. Parsinavetassa lehmä on päästään kiinni eikä voi liikkua. Parsinavettoja ei saa enää rakentaa Ruotsissa, Norjassa eikä Tanskassa. Uusi laki sallii myös porsitushäkit, joissa emakko ei pysty liikkumaan eikä tekemään pesää. Suljetulle häkeille on vaihtoehtoja, kuten avattu häkki ja erilaiset karsinat.

Miten muuan muassa nämä poikkeukset päätyivät lakitekstiin samaan aikaan kun 90 prosenttia suomalaisista haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin ja 99 prosenttia kansalaisista ajattelee, että tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää? (EU-komission barometri 422 Attitudes of Europeans towards Animal Welfare). Lisäksi tutkimus eläimistä on kehittynyt valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana ja EU:n perustamissopimuksen yleiseen osaan on kirjattu eläimen määritelmä tuntevana olentona. Mitä siis tapahtui?

Kun lakia alettiin valmistella vuonna 2010 lähtökohdaksi otettiin eläinten lajityypillinen käyttäytyminen ja eläinten itseisarvo. Vuonna 2015 hallitus vaihtui ja asiat alkoivat muuttua. Kun luomuviljelijä Kimmo Tiilikainen luopui maatalousministerin salkusta keväällä 2017 ja tilalle tuli Jari Leppä, alkoi tapahtua. Lopputuloksena on lakiteksti, joka on pitkälti yhteneväinen MTK:n tavoitteiden kanssa. Myös hallitusohjelma suojelee eläintuottajia, sillä ohjelmaan on kirjoitettu, että uusia kustannuksia ei tuottajille tule.

Eläinten kannalta lakiluonnoksesta löytyy hyvääkin. Se puuttuu jalostukseen, mikä koskee erityisesti lemmikkejä. Tavoite on, että aina on pyrittävä terveiden ja toimintakykyisten eläinten tuottamiseen. Eläimelle ei siis saa jalostuksella aiheuttaa pysyviä sairauksia ja vikoja, esimerkiksi sellaisia, että eläin ei pysty hengittämään, käyttämään aistejaan, liikkumaan tai lisääntymään. Tällaiset jalostuksella tuotetut sairaudet näkyvät esimerkiksi eläinlääkärien vastaanotolla niin, että tietyille koiraroduille joudutaan usein tekemään leikkauksia, joilla muotoillaan uudestaan koiran hengitystiet niin että koira voi hengittää. Turkistarhauksesta lakiehdotuksessa ei mainita mitään.

Lain lähtökohta ja alkuperäinen ajatus, eläimen itseisarvo, ei ole päässyt varsinaiseen lakitekstiin. Ruotsissa lain keskeinen tavoite on eläinten luonnollisen käyttäytymisen turvaaminen. Norjassa ja Hollannissa korostetaan eläimen itseisarvoa, joka on riippumaton niiden hyötyarvosta ihmiselle.

Lakiluonnokseen voi tutustua ja siitä voi lausua täältä: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=9b7fdc1b-d481-4d04-a398-d2d572dcaf42

Kirjoittaja on Lakimiesliiton viestintäasiantuntija.