Avoin kirje oikeustieteellisille koulutusyksiköille: Juristien koulutusmäärää ei pidä nostaa

Juristiliitossa vetoamme oikeustieteellisiin koulutusyksiköihin, jotta alan sisäänottomääriä ei nosteta vuodelle 2026. Alan työmarkkinatilanne on heikentynyt nopeasti ja myös tuore laaja-alainen selvitys (Valtioneuvoston julkaisuja 2024:44) osoittaa, että juristipulaa ei ole. Koulutusmäärien nostamisen ilmeinen seuraus on alan työttömyyden kasvu lähivuosina. Tämä olisi jo ennestään rajallisten koulutusresurssien surullista hukkaamista.  

Ennakkotietojen mukaan osassa koulutusyksiköitä suunnitellaan oikeustieteen aloituspaikkojen lisäämistä jo vuodelle 2026. Yhteensä aloituspaikkojen määrä voisi nousta ensi vuonna valtakunnallisesti jopa seitsemälläkymmenellä. Lisäys on perusteeton huomioiden alan aiempaa merkittävästi haastavampi työmarkkinatilanne ja lähivuosien näkymät. 

Juristien työttömyys on kasvanut kuluvan vuoden aikana. Loppukesästä työttömänä oli yli 600 juristia. Alan työttömyysprosentti on noin 3,7. Työttömien määrä on suurempi kuin kertaakaan Juristiliitossa nykymuotoisena vuodesta 2011 kerätyn tilastoinnin aikana.

Erityisen haastavalta työllistyminen on viimeisen vuoden aikana näyttäytynyt vastavalmistuneiden juristien joukossa.

Erityisen huolestuttavaksi kehityksen tekee se, että Akava Worksin tekemän selvityksen mukaan oikeustieteistä valmistuneiden työttömyys on noussut viimeisen 12 kuukauden aikana suhteellisesti 30 prosenttia, kun keskimäärin korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut 18 prosenttia. Samaan aikaan juristien yli vuoden kestänyt pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut 38 prosentilla (lähde: Akava Works).

Kasvanut työttömyys on lisännyt liiton jäsenpalveluiden kysyntää 

Heikentynyt työllisyystilanne näkyy merkittävästi myös Juristiliiton jäsenilleen tarjoamissa neuvontapalveluissa. Tarjoamme jäsenillemme maksutonta uravalmennusta sekä juridista työ- ja virkasuhdeneuvontaa. Työttömyyteen ja työllistymisen haasteisiin liittyvät asiakaskohtaamiset ovat lisääntyneet kuluvan vuoden aikana huolestuttavasti kaikissa palveluissamme. 

Juristien työllisyystilanteeseen vaikuttavat Suomen talouden yleiset haasteet, mutta myös julkisen sektorin merkittävät leikkaukset ja yleinen digitalisaatio. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksena erityisesti alkuvaiheen työllistyminen on aiempaa vaikeampaa ja hitaampaa. Myös työttömyysjaksot ovat aiempaa pidempiä.  

Vetoamme voimakkaasti oikeustieteellisiä koulutusyksiköitä huomioimaan nämä muutokset juristien työllistymisessä tehdessään sisäänottomääriin liittyviä ratkaisuja.  

Yhteiskunnan kokonaisetu on, että oikeustieteelliset koulutusyksiköt kouluttavat osaajia vaativiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö koulutusmääriä voitaisi myös nostaa vuosien saatossa vastuullisesti. Tässä tilanteessa koulutusmäärien kasvattaminen ei kuitenkaan ole perusteltua. Suhteelliset pieniltä vaikuttavat koulutusyksikkökohtaiset lisäykset kumuloituvat valtakunnan tasolla merkittäviksi muutoksiksi koulutusmäärissä. 

Juristiliitossa seuraamme ja ennakoimme kattavasti alan työllisyystilannetta ja tarjoamme mielellämme kaiken tukemme ja apumme koulutusyksiköiden käyttöön. Tärkeä osa työtämme on myös vuoropuhelu alan opiskelijajärjestöjen ja kattavasti myös muiden jäsenjärjestöjemme kanssa. Näiden organisaatioiden keskuudessa on erittäin laajaa ja syvällistä ymmärrystä alan aiempaa haastavammaksi muuttuneesta työmarkkinatilanteesta.  

Koulutusmäärien nostamista voivat osaltaan kirittää myös yliopistojen ja yksittäisten koulutusyksiköiden rahoitukseen liittyvät ratkaisut. Toivomme, etteivät nämä rahoitukseen liittyvät kysymykset aiheuta kuitenkaan koulutusmäärien perusteetonta nostamista. Sen sijaan Juristiliitossa olemme erittäin halukkaita tekemään koulutusyksiköiden kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä oikeustieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen kehittämiseksi siten, ettei se rakennu liiaksi koulutusmäärien nostamisen varaan.   

Toivomme saavamme koulutusyksiköiltä perusteltuja kirjallisia kantoja koulutusmäärissä tehtäviin muutoksiin. Korostamme tekevämme erittäin mielellämme yhteistyötä näissä tärkeissä kysymyksissä. 

Sakari Melander
Juristiliiton puheenjohtaja

Assi Salminen
Juristiliiton hallituksen puheenjohtaja

Jore Tilander
Juristiliiton toiminnanjohtaja  
 
Lisätiedot:

Janne Laukkanen
johtaja, viestintä ja vaikuttaminen
janne.laukkanen@juristiliitto.fi

Jenni Tuomainen
oikeus- ja koulutuspoliittinen juristi
jenni.tuomainen@juristiliitto.fi