Lakimiesliiton kannanotto oikeustieteen tutkintotavoitteisiin

Tiedoksi: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Sopimuskautta 2021-2024 ja näkymää vuoteen 2030 koskevista tutkintotavoitteista Suomen Lakimiesliitto esittää seuraavan kannanoton:

Pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaan korkeakoulutettujen määrää on tarkoitus nostaa 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman mukaan ”koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi.” Lisäksi ohjelmassa todetaan: ”Varmistetaan lisäyksen yhteydessä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan ja alueiden työllisyydestä ottaen huomioon myös korkeakoulutuksen uutta työtä luova luonne.”

Hallitusohjelma siis edellyttää aloituspaikkojen suuntaamista vastaamaan osaajapulaan niin aloittain kuin alueellisesti. Lakimiesliitto tuo esiin sen, että lakimiesalalla ei ole osaajapulaa, eikä myöskään alueellista vajetta. Päinvastoin lakimiesalalla on pitkään esiintynyt työttömyyttä. Sitten vuoden 2010 työttömyysluku on pysynyt 300–500 välillä. Viimeisin luku (elokuu 2019) on 425 työtöntä lakimiestä. Lakimiestyöttömyys on jälleen lähtenyt nousemaan. Samaan aikaan opiskelijamääriä on nostettu. Lakimieskoulutus on alueellisesti kattavaa (Helsinki, Turku, Vaasa, Joensuu, Rovaniemi).

Opetus- ja kulttuuriministeriön 20.9.2019 päivätyssä ehdotuksessa todetaan, että keskimääräistä enemmän on nostettu liiketalouden hallinnon ja oikeustieteen tutkintotavoitteita ja todetaan: ”Näille aloille kohdistuu paljon koulutus- ja työvoimakysyntää.”

Lakimiesliiton käsityksen mukaan oikeustieteen alalle ei kohdennu nykyistä suurempaa työvoimakysyntää edes keskipitkällä aikavälillä. Lähivuosina on päinvastoin nähtävissä heikentyvä työllisyyskehitys.  Myöskään ’Osaamisen ennakointifoorumin’ esitykset eivät viittaa siihen, että juridiikan osaajia tarvittaisiin tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Suurten ikäluokkien eläköitymisaalto on sivuutettu, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tuomarinviroissa on ollut suuri vaihtuvuus ja nyt paikat on täytetty eri-ikäisillä tuomareilla. Ulosottolaitos on vähentänyt lakimiehiä voimakkaasti sähköisen asioinnin kehityksen myötä. Riita-asioiden määrä käräjäoikeuksissa on vähentynyt jyrkästi, ja rikosasioiden käsittelyä on tehostettu. Summaarisia asioita käsitellään massamuotoisesti muiden kuin tuomareiden toimesta. Lakimiesliitto toteaa, ettei näköpiirissä ole kehitystä, joka johtaisi lakimiestarpeen kasvuun.

Hakupainetta oikeustieteellisiin tiedekuntiin toki on, mutta näin on asianlaita perinteisesti ollut kaikilla suosituilla aloilla. Hakupaine ei ole peruste lisätä aloitusmääriä, jos koulutusta vastaavaa työtä ei ole tarjolla. Lakimieskoulutus on ammattitutkinto, joka antaa pätevyyden nimenomaan lakimiehen tehtäviin. Lakimies, joka on muissa kuin juristin tehtävissä, ei ole koulutustaan vastaavassa työssä.

Tutkintotavoitteiden saavuttaminen oikeustieteen alalla tarkoittaa aloituspaikkojen lisäämistä, koska lähes kaikki aloittaneet myös valmistuvat. Jonkin verran opiskeluaikaa voidaan eri toimin pyrkiä tehostamaan. Nämä keinot kuitenkin edellyttävät lisää resursseja tiedekuntiin ja myös lisää tuomioistuinharjoittelupaikkoja. Nyt oikeustieteen opiskelijat korottelevat arvosanoja saadakseen harjoittelupaikan, mikä pidentää valmistumisaikaa. Lakimiesliitto kannattaa toimia, joilla voidaan lyhentää oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisaikaa.

Lakimiesliitto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeudenkäyntien kustannuksia pitää voida alentaa. Korkeat kustannukset eivät kuitenkaan johdu lakimiespulasta. Joustavan, pienehköjä riitoja varten räätälöidyn menettelyn puute ja oikeusprosessien pitkä kesto lisäävät sen sijaan kustannuksia.

Oikeustieteen maisterin tutkinnon hinta ei myöskään ole seikka, jonka perusteella tutkintotavoitteita voidaan lisätä. Laadukas opetus edellyttää resursseja. Kun nyt yliopistojen resursseja on vähennetty, on tutkinnon hintaa saatu painetuksi alaspäin. Aloituspaikkojen lisääminen ilman tuntuvaa lisäresurssia johtaisi koulutuksen laadun romuttumiseen.

Lakimiesliitto ilmaisee vakavan huolen lakimiesten työllisyyden edelleen huonontumisesta ja kiinnittää huomiota vastuulliseen harkintaan tutkintotavoitteita asetettaessa.

Helsingissä 1.10.2019

Tuula Linna                                                                Antero Rytkölä

Lakimiesliiton puheenjohtaja                             Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja

Jore Tilander                                                            

Lakimiesliiton toiminnanjohtaja