Rohkeat puhujat antavat kasvot seksuaaliselle häirinnälle

Lakimiesliiton kyselyn tulokset ovat samankaltaisia kuin Asianajajaliiton aikaisemmin julkaisemat tulokset ja samansuuntaisia kuin esimerkiksi viestinnän, markkinoinnin ja journalismin parissa työskentelevien vastaavat kokemukset. Eri alojen tarkka vertailu on vaikeaa, koska kyselytutkimusten muotoiluissa on pieniä eroja. Pääviesti on kuitenkin sama: häirintää tapahtuu ja esimerkiksi akateeminen koulutus ei suojaa ilmiöltä tai ole tae käytöstapojen hallinnasta.

Tulosten mukaan ajan kuluminen ei ole korjaamassa ongelmaa. Tilastot ovat erityisen ankeita nuorten ikäluokkien kohdalla. Lakimiesliiton kyselyyn vastanneista opiskelijoista 47 prosenttia kertoo todistaneensa seksuaalista häirintää. Naisista 30 prosenttia kertoo joutuneensa omakohteisesti häirinnän kohteeksi opiskelujensa aikana.

Häirintää kokevat kaikenikäiset sukupuolesta riippumatta. Erityisesti sitä kohtaavat nuoret naiset.

Kansainvälinen #Metoo-hanke ja erityisesti kotimainen #MilläOikeudella-kampanja herättivät myös oikeudenhoidon toimijat keskustelemaan ja lakialan organisaatiot kyselemään. Keskustelua asian ympärillä pidetään todella tärkeänä. Ikävä kyllä osa ihmisistä on havahtunut myös vähättelemään: Onko tätä todella tarve puida? Eikö tätä ole jo riittävästi jauhettu? Eihän tässä uskalla enää naisen kanssa samaan hissiin? Voin vastata:

Kyllä – 8-vuotiaan tytön isänä, 40-vuotiaan naisen aviomiehenä ja 68-vuotiaan naisen poikana – koen asian mitä tärkeimmäksi.

Ei, ongelma ei ole vielä muutaman talvikuukauden puheella ratkottu.  

Ja kyllä, olette tervetulleita perheeni naisten kanssa samaan hissiin, mutta seksuaalinen häirintä on todella noloa, seksuaalinen ahdistelu rikos.

Vastenmielisestä ilmiöstä vaikeneminen olisi houkutteleva vaihtoehto, jos ongelmilla olisi sillä tavoin taipumus kadota. Lisäksi olemme velkaa aiempien vuosikymmenien hiljaisuudesta. Onkin hienoa, että aiheesta puhutaan nyt eri toimialoilla. Itse olen mukana Viestinnän ammattilaisten ProCom ry:n toiminnassa. Hienoksi esimerkiksi käy järjestön kokeneen toimitusjohtajan blogissa rohkeasti jakamat kokemukset häirinnästä.

Uskon, että etenkin nuoret arvostavat puheenvuoroja, joissa kokeneet ammattilaiset kertovat aiemmista häirintäkokemuksistaan ja eivät siten jätä työuransa alussa olevia yksin. Häirinnän ilmenemismuodot ovat moninaiset.  Kokeneiden kollegojen avulla omat kokemukset saavat mittasuhteet.  Oma kokemus asiattomasta kohtelusta ei näyttäydy vähäpätöisenä, kun se linkittyy pitkään jatkumoon.

Siis ruusu heille, jotka vanhoja muistelevat. Ruusu heille, jotka kertovat tuoreista kokemuksistaan.

Kyselyjen luvut ovat osin kasvottomia prosentteja. Rohkeat puhujat antavat kasvot ilmiölle, joka ei syntynyt vuonna 2017 Yhdysvalloissa tai kuluneen talven aikana Suomessa. Puhumme toiminnasta, jota on esiintynyt kauan osalla työpaikoista – ja jonka ketju on katkaistava.

Janne Laukkanen
johtaja, viestintä ja vaikuttaminen
Suomen Lakimiesliitto