Poliittinen manipulointi lainsäädäntötyössä on pysäytettävä

Professori Juha Lavapuro on arvioinut hallituksen kokevan perustuslain lähinnä politiikkansa esteeksi. Hallitus näyttääkin testaavan kuinka pitkälle se voi mennä. Viime vuonna hallitus esitti syytesuojaa veronkiertäjille. Oikeustieteilijät tyrmäsivät hallituksen esityksen ”tehokkaasta katumisesta” yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena. Se olisi tarjonnut ulkomaille sijoittaneille mahdollisuuden välttää rikosoikeudellinen rangaistus.  

Hallitus on esittänyt selvitettäväksi asioita, joiden sen pitäisi tietää tuottavan ylitsepääsemättömiä perustuslakiongelmia, kuten “selvitetään pikaisesti, voidaanko sosiaaliturvajärjestelmät muuttaa siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, vaan heillä on oma kotouttamisjärjestelmänsä”. Yksittäinen ihmisryhmä siis haluttiin muita heikompaan asemaan.

Kuinka vakavia oikeuskansleri Jonkan esiin nostamat ongelmat ovat?  Pääministeri Sipilä on vastannut Jonkan kritiikkiin blogissaan kertomalla, että lainvalmistelun ongelmat ovat pitkäaikaisia ja niihin on reagoitu esimerkiksi perustamalla lainsäädännön arviointineuvosto. Jonkan paljon huomiota saanut moite hallitukselle on kuitenkin se, että hän kertoo tehneensä kaikkensa korjatakseen hallituksen ongelmallisia lakiesityksiä, mutta hänen kantansa on ohitettu.

Sipilän hallitus toki perusti 2015 lainsäädännön arviointineuvoston, jonka tavoitteena on nostaa lainvalmistelun ja lakiesitysten vaikutusarvioiden laatua. Lakeja ei voi testata laboratoriossa, joten vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan laajaa ja tutkivaa taustatyötä. Tämä vaatii tilastofaktaa ja aikaa. Hallituksella ei näytä aikaa olevan. Poliitikot kokevat perustuslain rasitteeksi, joka hidastaa poliittista päätöksentekoa. Ei muisteta, että perustuslaki määrittelee Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.

Miten tälle tielle on tultu? Entinen pääministeri Jyrki Katainen totesi reilut kolme vuotta sitten Helsingin Sanomille yhdeksi päätöksenteon ongelmaksi sen, että ”muutosta johdetaan lakikirja kädessä.” Nykyisen hallituksen ongelma on tosin se, että yhdelläkään ei tuota lakikirjaa kädessä ole. Suomen historiassa on nyt ensimmäinen hallitus, jossa ei ole yhtään juristia. Ennen vuotta 2000 vähintään kahdella ministerillä piti olla juristin koulutus. Vuoden 2000 perustuslaissa nämä kelpoisuusvaatimukset poistettiin ilman näkyvää keskustelua. Olisi aika palauttaa juristit hallitukseen. Tämä ei tietenkään riitä. Hallituksen on selvitettävä miten se kunnioittaa perustuslakia, ihmisten yhdenvertaisuutta ja perusoikeuksia. Sen se on velkaa kaikille suomalaisille.

Kirjoittaja on Lakimiesliiton viestintäasiantuntija.