Käräjänotaarien valintamenettelyn sujuvuuden kehittäminen, työryhmän muistion luonnos

Juristiliitto kiittää Tuomioistuinvirastoa mahdollisuudesta lausua käräjänotaarien valintamenettelyn sujuvuuden kehittämisestä. Juristiliitto pitää valintamenettelyn ja koko tuomioistuinharjoittelun kehittämistä erittäin tarpeellisena ja tärkeänä.    

Yleistä valintamenettelyn kehittämisestä 

Juristiliitto pitää hyvänä sitä, että Tuomioistuinvirasto on ryhtynyt selvittämään tuomioistuinharjoittelun valintamenettelyn ongelmakohtia ja kehittämään menettelyä. Nykyisessä valintaprosessissa on epäkohtia, jotka kaipaavat korjaamista. Kehittämisen keskeisenä tavoitteena tulee olla mahdollisimman sujuva, hakijaystävällinen ja nopea menettely.  

Työryhmän tehtävänanto on rajattu ehdotuksiin, jotka eivät vaadi lainsäädännön muutoksia. Olisi ollut toivottavaa, että tehtävänanto olisi ollut laajempi, sillä olisi järkevää kehittää valintamenettelyä kaikilla niillä tavoilla, joilla prosessin ongelmakohtiin on mahdollista puuttua. 

Juristiliitto on keväällä 2024 tehnyt kyselytutkimukset käräjänotaareille ja oikeustieteen opiskelijoille tuomioistuinharjoittelusta. Kaiken kaikkiaan yleishuomio on, että liian suurella osalla harjoittelun suorittaneista on niin ikäviä kokemuksia harjoittelusta, että työ tuomioistuimessa ei kiinnosta. Tämä on huolestuttavaa, koska yksi – mutta ei ainoa – tuomioistuinharjoittelun tarkoitus on toimia rekrytointikanavana käräjätuomarin virkoihin. 

Juristiliitto on jo pitkään vaatinut tuomioistuinharjoittelun kehittämistä ja tehnyt ehdotuksensa järjestelmään tehtäviksi muutoksiksi. Nämä ehdotukset on jo aiemmin toimitettu myös Tuomioistuinvirastolle, mutta lisäämme ne myös tämän lausunnon liitteeksi. 

Työryhmän ehdotuksista  

Hakuprosessin lyhentäminen 

Työryhmä ehdottaa toimenpiteitä, joilla hakemusprosessin kestoa lyhennetään nykyisestä. Tämä onkin välttämätöntä, koska pitkä hakemusprosessi ja aloitusajankohdan lykkääntyminen kauas tulevaisuuteen johtaa peruutusten suureen määrään. 

Juristiliitto pitää tarkoituksenmukaisena, että hakukertoja olisi kaksi kertaa vuodessa. Vaikka tämä lisäisi työtä tuomarinkoulutuslautakunnassa, se vähentäisi peruutuksista aiheutuvaa hallinnollista työtä ja voisi lisätä harjoittelun kiinnostavuutta, kun aloitusajankohta ei lykkääntyisi kauas. Peruutusten suuri määrä on haitallista myös, koska ne lisäävät käräjänotaarien työkuormaa varsinkin pienimmissä käräjäoikeuksissa. Hakukertojen kasvattaminen oli rajattu työryhmän ehdotuksista pois, koska se edellyttää lainsäädäntömuutosta, mutta Juristiliitto ehdottaa, että tätä vaihtoehtoa kuitenkin edistettäisiin. 

Opintomenestyksen painoarvo 

Tuomioistuinharjoittelun valintamenettelyä kehitettiin Juristiliiton ja tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa vuonna 2021 niin, että opintomenestyksen painoarvoa jonkin verran laskettiin. Suunta oli oikea, mutta edelleen Juristiliitto toivoi lisäselvitystä siitä, miten sellaiset harjoittelun suorittamiseen halukkaat, joiden opintomenestys ei ole kovin vahva, voisivat päästä auskultoimaan. Monella saattaa olla suuri motivaatio ja hyvät valmiudet kehittyä osaaviksi tuomareiksi, vaikka opintomenestys eri syistä ei ole ollut erityisen hyvä. Liitto on omissa ehdotuksissaan pohtinut, että olisiko mahdollista esimerkiksi harkita erilaisia kiintiöitä, joissa opintomenestys ja muut seikat voivat vaikuttaa erilaisilla painoarvoilla.  

Juristiliiton tekemässä opiskelijakyselyssä kysyttiin, aiheuttaako opintomenestyksen painottaminen valintamenettelyssä opintostressiä/-painetta. Vastaajista 497 koki opintomenetyksen painottamisen aiheuttavan stressiä, eli lähes 2/3 osaa heistä, jotka olivat kyselyn mukaan kiinnostuneet tuomioistuinharjoittelusta. Valintamenettelystä aiheutuvaa stressiä kuvaa hyvin myös se, että tuomioistuinharjoittelusta kiinnostuneista 50 % oli korottanut arvosanoja tai valinnut valinnaiskursseja sen mukaan, mikä he arvelivat edesauttavan pääsyä tuomioistuinharjoitteluun taikka oli valinnut notaari- (ON) tai graduryhmän (OTM) sen mukaan, mistä olisi hyötyä tuomioistuinharjoitteluun pääsemiseksi. 

Työryhmä ehdottaa opintomenestyksen pisteyttämisen muutosta siten, että opintomenestys pisteytettäisiin jatkossa vain OTM-tutkielman arvosanasta. Juristiliitto epäilee, että tämä saattaa johtaa liian kapeaan arviointiin.  

Haastatteluiden painoarvon korostaminen 

Työryhmä esittää myös haastatteluiden painoarvon merkityksen korostamista mallissa A. Juristiliitto pitää sinänsä hyvänä haastatteluiden painoarvon korostamista, mutta toteaa, että hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Haastatteluiden yhdenmukaistamiseen olisi panostettava, minkä vuoksi haastattelijat olisi syytä kouluttaa tehtävään. Olisi myös harkittava mahdollisuutta keskittää haastatteluja jollain tavalla, mikä helpottaisi haastattelujen yhdenmukaisuutta ja ehkä myös tehostaisi haastatteluiden järjestämistä.  

Lopuksi 

Koska tuomioistuinharjoittelussa on paljon muutakin kehitettävää kuin valintamenettely, Juristiliitto toivoo jatkossa myös laajemman kehittämisen aloittamista. Juristiliiton ehdotuksissa tuomioistuinharjoittelun kehittämiseksi on mainittu kehittämisen kohteina seuraavat asiat: palkkauksen parantaminen, valtakunnallisen ohjeistuksen laatiminen harjoittelun sisällöstä, notaarien määrän lisääminen ja työtehtävien määrän seuraaminen, harjoittelun laajentaminen erityistuomioistuimiin, tutor-järjestelmän kehittäminen ja työaikalain soveltaminen harjoittelijoihin. 

Juristiliitto on mielellään mukana kehittämisessä esimerkiksi tätä varten perustettavassa työryhmässä tai muulla vastaavalla tavalla. 

Lisätietoja: Jaana Meklin, johtaja, työelämä, jaana.meklin@juristiliitto.fi