Arviomuistio lautamiesten korvaamisesta 

Lausuntonne siltä osin kuin muistiossa on arvioitu vaihtoehtoja lautamiesten korvaamiseksi rikosasioissa 

Juristiliitto kannattaa lautamiesjärjestelmästä luopumista rikosasioissa. Järjestelmä ei palvele nykyisellään ratkaisutoimintaa tai tuo siihen olennaista lisäarvoa. Järjestelmän säilyttäminen ei ole myöskään perusteltua oikeusturvaan liittyvistä syistä. 

Viimeaikainen käräjäoikeuksissa käsiteltävien juttujen laatuun ja luonteeseen kohdistunut kehitys on johtanut asioiden ja niiden kokonaisuuksien vaikeutumiseen, laajentumiseen ja monimutkaistumiseen. Tämä on johtanut käsiteltävien kysymysten ja näytön arvioinnin oikeudellistumiseen. Käytännössä tämä on johtanut lautamiesten roolin passivoitumiseen ja oikeudellinen harkinta on jäänyt lainoppineelle tuomarille. Näin ollen lautamiesten tehtävänä on ollut hyväksyä tai hylätä heille esitelty ratkaisuehdotus. Pahimmillaan tuomarin tekemään esittelyyn ja perusteluun käytettyyn aika on pois tuomarin todelliseen oikeudelliseen harkintaan käytettävissä olevasta ajasta ja heikentää ratkaisujen laatua. 

Lautamiesten nykyisestä valintatavasta Juristiliitto huomauttaa, ettei se täytä tuomarin riippumattomuudelle asetettavia vaatimuksia. Näin ollen se pahimmillaan heikentää asianosaisten oikeusturvaa sekä oikeusjärjestelmämme luotettavuutta. 

Kokoonpanosäännösten osalta Juristiliitto toteaa, ettei kaikkia lautamieskokoonpanossa ratkaistavia asioita tule automaattisesti siirtää kolmen ammattituomarin kokoonpanoon, vaan kokoonpanosääntelyä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Juristiliitto katsoo, että tältä osin on useita vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. 

Esimerkiksi yhden tuomarin kokoonpanon käyttöalaa käräjäoikeudessa tulee laajentaa kattamaan rikokset, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään viisi tai jopa kuusi vuotta vankeutta. Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 11 §:ssä tarkoitettua kahden tuomarin kokoonpanoa tulisi puolestaan käyttää nykyistä enemmän. 

Kahden tuomarin kokoonpanoa koskevan sääntelyn kehittämistä voisi harkita siten, että sanottua kokoonpanoa voisi käyttää myös lähtökohtaisesti kolmen tuomarin kokoonpanoa edellyttävissä rikoksissa, jos se on asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi perusteltua eikä asianosaisten oikeusturva välttämättä edellytä kolmen tuomarin kokoonpanoa. 

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että alioikeudessa yhden tuomarin kokoonpanosta tulisi pääsääntö ja kolmen tuomarin kokoonpanon konkreettisista rajoista luovuttaisiin ja sen käytöstä tulisi harkinnanvarainen sellaisiin asioihin, joissa se katsottaisiin tarpeelliseksi. Vaihtoehtoisesti nykyinen yhden tuomarin ja kahden lautamiehen järjestelmä korvataan kahden lainoppineen jäsenen kokoonpanolla. 

Lisäksi Juristiliitto esittää samassa yhteydessä tuomioistuinharjoitteluaan suorittavien käräjänotaarien toimivallan laajentamisen selvittämistä. Tällä hetkellä merkittävä osa tuomioistuinharjoittelua on vankeusrangaistusuhkausten käsittely, joissa käräjänotaarit toimivat puheenjohtajana lautamieskokoonpanossa. Koska vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen liittyy monia oikeudellisesti merkittäviä kysymyksiä, Juristiliitto katsoo, että käräjänotaarien tulisi harjoittelun aikana saada mahdollisuus ratkaista ja puheenjohtaa myös tällaisia asioita. Vaihtoehtoisesti tulisi pohtia, voisiko käräjänotaari toimia erityisesti harjoittelumielessä puheenjohtajana kahden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa tavanomaisissa, laadultaan ja laajuudeltaan yksinkertaisissa asioissa. 

Näiden ehdotusten kohdalla on tärkeää huomioida, että laissa säilyisi edelleen käräjänotaarin toimivallan yleisrajoitus, jonka mukaan käräjänotaarille ei jaettaisi asioita, joita on laatunsa tai laajuutensa vuoksi pidettävä vaikeina ratkaista. 

Lisäksi Juristiliitto huomauttaa, että käräjänotaarien osallistuminen kahden tai kolmen tuomarin kokoonpanoon on jo nykyisinkin mahdollista. Tätä mahdollisuutta kuitenkin hyödynnetään eri tavoin eri käräjäoikeuksien välillä. Sekä käräjänotaareilta että käräjäoikeuksilta saadut palautteet kollegiaalisista kokoonpanoista ovat olleet pääosin positiivisia. Koska tuomioistuinharjoittelun tarkoitus on lainkäyttöharjoittelu, merkittävä osa siitä liittyy työskentelyyn kollegiaalisessa kokoonpanossa. 

Juristiliitto katsoo, ettei maalikkotuomarijärjestelmästä luopumista ja sitä seuraavaa kokoonpanosääntelyn uudistamista tule tehdä vain kustannusvaikutusten ohjaamana. Nyt arviomuistiossa korostuu kustannusvaikutusten merkitys sinänsä luonnollisista syistä. Asiaa kuitenkin pitäisi ensisijaisesti arvioida oikeudellisin ja lainkäyttöön liittyvin perustein. 

Olennaista ennemminkin on käräjäoikeuksien resursointi riittävällä tavalla muutoksen yhteydessä. On tärkeää varmistaa, ettei muutos kuormita jo kuormittuneita käräjäoikeuksia entisestään. Iso osa lautamiesjärjestelmässä ratkaistavista asioista on kiireellisesti joko 14 päivässä tai 30 päivässä käsiteltäviä asioita. Ilman riittäviä lisäresursseja käräjäoikeudet saattavat joutua siirtämään ja pahimmillaan perumaan suunniteltuja istuntoja varmistaakseen, että laissa edellytetyt 14 ja 30 päivän määräajat tulevat täytetyiksi. 

Lausuntonne siltä osin kuin muistiossa on arvioitu vaihtoehtoja lautamiesten korvaamiseksi maaoikeusasioissa 

– 

Muistiossa on katsottu, ettei mahdollisen uudistuksen voimaantuloa ole välttämätöntä sitoa lautamiesten toimikausien nivelkohtiin. Mikä on kantanne tähän? 

Juristiliitto katsoo, ettei uudistuksen voimaantuloa tarvitse sitoa lautamiesten toimikausien nivelkohtiin. Muutokset järjestelmää koskevaan sääntelyyn voidaan toteuttaa viivytyksettä. 

Lisätiedot: Jenni Tuomainen, oikeus- ja koulutuspoliittinen juristi, etunimi.sukunimi@juristiliitto.fi