Laittomasta uhkauksesta virallisen syytteen alainen rikos – Lakimiesliiton mielestä muutos on riittämätön estämään maalittamista

– Nyt voimaan tullut lainsäädäntömuutos on kuin heittäisi pari sangollista vettä tulipaloon. Toki se osoittaa yhteiskunnan halua puuttua asiattomaan uhkailuun, mutta on ainoana keinona auttamattoman tehoton. Maalittaminen tulisi kriminalisoida selvästi erillisenä rikoksena, vaatii Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Marika Valjakka.

Laittoman uhkauksen muuttaminen asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi teoksi on askel oikeaan suuntaan, mutta toimena se ei ole yksin riittävä.

– Nyt voimaan tulleet muutokset ilmentävät kyllä sitä, että työtehtävissä tai julkisissa luottamustehtävissä olevaan kohdistuva väkivallalla tai muulla rikoksella uhkaaminen ei ole hyväksyttävää eikä se ole osapuolten yksityisasia. Asian eteenpäin vieminen ei jää näissä tilanteissa enää uhrin vastuulle. Tekojen saattaminen esitutkintaan viranomaisen toimesta korostaa niiden moitittavuutta, Valjakka selventää.

– Maalittaminen tulee kuitenkin kriminalisoida omana rikosnimikkeenään. Samaan aikaan on kehitettävä työsuojelullisia keinoja eli vaadittavat työnantajia puuttumaan nykyistä tehokkaammin työntekijöiden kohtaamaan maalittamiseen.

Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jossa kohteena olevasta henkilöstä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja ja pyritään niitä eri tavoin hyödyntämällä epäasiallisesti vaikuttamaan kohdehenkilön toimintaan.

– Yksittäinen henkilö on maalittamisessa vain välikappale, vaikka toiminta henkilöityykin häneen, Valjakka muistuttaa.

– Pahimmillaan maalittaminen on uhka riippumattomalle oikeusvaltiolle, kun maalittamisella pyritään vaikuttamaan koko demokraattiseen yhteiskuntaan ja oikeusjärjestelmän ytimeen, kuten poliisitoimintaan, syyteharkintaan ja lainkäyttöön, Valjakka täsmentää.

Lisäksi työssä tapahtuva häirintä on kaikissa muodoissaan työhön liittyvä terveys- ja turvallisuusriski. Työnantajalla on työturvallisuuslakiin perustuva yleinen velvollisuus huolehtia, ettei työntekijälle aiheudu hengen tai terveyden vaaraa työssään.

– Työnantajien on turvattava työntekijöidensä työturvallisuus sekä puututtava terveyttä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin. Työnantajilla tulisi olla toimintasuunnitelma maalittamisen kohteeksi joutuneen henkilön tukemiseen ja tapausten käsittelyyn. Nykyisin näin ei suinkaan ole.

Valjakan mukaan maalittamisen kriminalisoinnilla omalla erillissäännöksellä osoitettaisiin selkeä ja yksiselitteinen rangaistusuhka epäasiallisesta vaikuttamisesta tai sen yrityksestä.

– Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista maalittamista riittävässä määrin – vaikka toisinaan näin väitetään. Voi olla, että maalittamisen jotkin muodot täyttävät jo nyt jonkin voimassa olevan rikoslain mukaisen rikoksen tunnusmerkistön. Käytännössä rangaistusuhka on nykyisellään kuitenkin aivan liian epäselvä.

Valjakka korostaa myös, että maalittamisesta säädetyn rangaitusuhkan tulisi olla niin korkea, että tapauksien selvittäminen sallisi pakkokeinot, joilla voitaisiin esitutkinnan aikana hankkia epäillyn teletiedot ja tietokoneen ip-osoitteet.

Valjakka vaatii myös sosiaalisen median ylläpitäjien vastuun tiukentamista tarjoamillaan alustoilla tapahtuvan maalittamisen torjumisessa.

Lisätiedot:
Marika Valjakka, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Lakimiesliitto, 050 559 9206
Janne Laukkanen, viestintäjohtaja, Suomen Lakimiesliitto, 040 588 1925

Heslingin Sanomat 1.10.2021: Laiton uhkailu tulee osittain virallisen syytteen alaiseksi – Nelikymppinen mies sai ehdotonta vankeutta tuomareiden, syyttäjien ja poliisien uhkailusta (artikkeli vain tilaajille)