Kehys nipistää oikeuslaitokselta – uusia avauksia oikeusturvan parantamiseksi kaivataan

Hallituksen kehysriihessä 21.3.2013 sovittiin, että 2014 alusta toteutetaan hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus ja käräjäoikeuksien rakenneuudistusta jatketaan. Nämä tehostustoimet heikentävät vakavasti kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelutasoa, jos ne toteutetaan huonosti. Kannattaa huomata, että toiminnan tehostamisen ei tarvitse tarkoittaa perusteettomia euromääräisiä säästöjä, sillä oikeudenkäyntien pitkittyminen on vakava ongelma maassamme. Toimintaa tehostamalla voidaan purkaa kertyneitä jonona.

Lisäsäästöt oikeuslaitokselle vuosina 2014-2015 olisivat haitallisia muun muassa kansainväliselle maineellemme oikeusvaltiona, kiinnostavana investointikohteena ja ulkomaisten yritysten sijoittumispaikkana.

Kehyspäätöksen mukaan syyttäjälaitoksen toimintaa ja työmenetelmiä tehostetaan. On hyvä, jos tämä tarkoittaa juttujonojen lyhentämistä ja palvelutason nostamista nykyisillä voimavaroilla. Uusia säästötoimenpiteitä ei syyttäjälaitoskaan kestä. Paremminkin osana harmaan talouden torjuntaa vakaviin talousrikoksiin perehtyneitä syyttäjiä tulisi palkata lisää. He maksavat oman palkkansa saamalla rikoshyötyä takaisin valtiolle. Samalla rehellisten yritysten toimintaedellytykset parantuvat.

”Lakimiesliitto on toistuvasti esittänyt uusien talousrikossyyttäjien palkkaamista, mutta valitettavasti tähän investointiin ei valtioneuvoston rohkeus riittänyt”, sanoo Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.

Uusia avauksia kaivataan

Oikeuslaitos on mittavan uudistumisurakan kourissa. Oikeuden ammattilaiset tekevät hyvää työtä, vaikka voimavarojen leikkaukset ja rajut rakenneuudistukset ovat heikentäneet olosuhteita. Toimiva oikeus- ja syyttäjälaitos on oikeusvaltion keskeinen palvelu, jokaisen kansalaisen jakamaton perusoikeus ja asia, jota yhteisöillä on lupa valtiolta odottaa.

”Voisiko uusi avaus olla vaikka sellainen, että oikeuslaitokselle annetaan hetkeksi sen kaipaama työrauha? Jatkuvien leikkausten puristuksessa emme pysty saavuttamaan hyväksyttävää pohjoismaista oikeusturvan tasoa”, sanoo Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.