Uutiset 16.10.2023

Tuula Linnan puhe Juristipäivässä 13.10.2023

Arvoisat oikeusasteiden presidentit, hyvät Juristipäivään osallistujat, bästa deltagare, arvoisat kutsuvieraat, ärade inbjudna gäster – lämpimästi tervetuloa Juristipäivään! Edellinen vastaava tapahtuma oli Lakimiespäivä-nimikkeellä lokakuussa 2019. Toissa vuonna lakimiespäivää ei järjestetty koronatilanteen vuoksi, mutta nyt olemme jälleen koolla, yhdessä – ja saimme aloittaa tilaisuuden hiekkataitelija Daria Jokisen taidonnäytteellä – kerrassaan upeaa!

Silloin kun menee oikein hyvin, voi vähän synkistelläkin, mutta silloin, kun menee oikeasti aika huonosti, on viisainta etsiä valoa. Valoa kohti on mentävä; silloinkin, kun taivas on artisti Stigin sanoin lonkeron värinen.

Synkkyyteen ei saa vajota, eikä uskoa menettää. Elinympäristön uhkaava romahdus, sodat, taudit, köyhyys, ihmisten pahoinvointi – voisi kysyä, kuka enää jaksaa. Vastaus on, että on vaan jaksettava. On uskottava siihen, että Venäjän hyökkäyssota päättyy suvereenin kansakunnan oikeuteen säilyttää omat valtiolliset rajansa ja poisviedyt lapset ovat saaneet palata kotiin – on luotettava siihen, että sotasyyllisiä rangaistaan ja että Ukrainan jälleenrakennus on päässyt hyvään vauhtiin ja yhteisin ponnisteluin on korjattu sodan aiheuttamat ympäristötuhot. Täytyy myös voida saada uskoa siihen, että Lähi-idän järähtelevä ruutitynnyri joskus rauhoittuu.

On uskottava, että jonain päivänä Afganistanissa naiset opiskelevat yliopistolla ilman pelkoa oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja työskentelevät valmistuttuaan tuomareina, syyttäjinä ja asianajajina.


On myös uskottava siihen, että olemme tehneet riittävät taloudelliset uhraukset ja tieteellis-tekniset innovaatiot kestävyyden edistämiseksi ja myös oppineet välttämään tunkeutumasta liian lähelle villiä luontoa ja siten suojaamaan itseämme eläinperäisten tautikantojen muuntumiselta.

Lapsemme ja nuoremme saavat tulevaisuudessa viettää huoletonta lapsuutta ja nuoruutta, eikä heidän tarvitse ajaa ihmisoikeustuomioistuimessa valitusta Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden laiminlyönneistä niin kuin ne kuusi portugalilaista lasta ja nuorta, jotka ovat tehneet ihmisoikeusvalituksen yli kolmeakymmentä valtiota vastaan, Suomi mukaan luettuna.

Meidän juristien erityinen tehtävä on tässä(kin) tilanteessa – kun poliittiset mannerlaatat jyrähtelevät uutta maailmanjärjestystä etsien, kun ilmaston lämpeneminen kylmää sydämessä ja kun tekoäly kilpailee uhkaavasti luomuälyn kanssa – edistää ihmisten ja kansojen välistä oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten ja luonnon välistä tasapainoa.

Jos yhteiskunnassa on oikeudenmukaisuutta, tuntuu kaiken muunkin säilyttäminen arvokkaalta.

Oikeusvaltio, sivistysvaltio, pohjoismainen hyvinvointivaltio ja kestävän kehityksen mukaan toimiva valtio ovat kaikki saman asian eri puolia.


Hyvät kollegat, Juristiliiton strategia vuosille 2021–2025 on työstetty liiton valtuuskunnan myötävaikutuksella. Valtuuskunta on liiton edustuksellinen elin ja se paikka, jossa järjestödemokratia toimii, jos on toimiakseen. Olen todella iloinen, että liiton hallituksen ja toimiston tärkeän työn lisäksi valtuuskunta on osoittanut olevansa liiton sääntöjen mukaisesti elin, jonka tehtävänä on päättää liiton toimintalinjoista ja tavoitteista.

Valtuuskunta kantoi vastuun myös liiton nimiasiassa ja päätökset tehtiin demokraattisessa järjestyksessä. Nyt liiton nimeksi on arjen työssä vakiintunut Juristiliitto – Juristförbundet.

Liiton strategian kolme perustaa ovat 1) halumme ymmärtää jäsenistön tarpeita, 2) parempi työelämä ja 3) parempi oikeusvaltio. Haluamme olla oikeudenmukaisen Suomen onnellisia rakentajia. Muistan, kuinka valtuuskunnassa keskusteltiin siitä, otetaanko strategiaan mukaan sana ”onnelliset”. Olen hyvilläni, että otettiin. Nyt jos koskaan juristin pitää pystyä päätöksentekijänä olemaan hyvinvoiva, jopa onnellinen.

Mutta tämä vaatii yhteiskunnan tukea ja resursointia: tuomareita ja muita oikeudenhoidon toimijoita tulee suojata resurssivajeelta ja maalittamiselta – ja maksaa heille työn vaativuutta vastaava palkka.


Emme voi olettaa, että juristikaan päätöksentekijänä jaksaa ja jaksaa. Olemme jo tilanteessa, jossa kysytään, mihin olemme onnellisuutemme ja työhyvinvointimme kadottaneet.

Det är viktigt att vi inte lämnar ensam dom som bär ansvaret. Tillsammans är vi bättre, starkare – och lyckligare!

Arvoisat kuulijat, oikeusvaltio ei ole koskaan valmis. Ei ole olemassa liian hyvää oikeusvaltiota. Helposti jokin nurkka repsahtaa, jos kaikkea vain tehostetaan ja kaikesta tingitään.

Ongelmat eivät aina ole perustuslain tai lain tasoisia – pahempi vihollinen taitaa olla rakenteellinen ja tosiasiallinen: vaikka laissa oikeusvaltion perusteet olisivatkin suhteellisen varmalla pohjalla, käytännön työssä ei aina ole resursseja niitä laadukkaasti toteuttaa.


Liiton puheenjohtajana – jo ehkä ammattinikin vuoksi, yliopisto-opettaja kun olen – pidän erittäin tärkeänä kiinnittää huomiota tuleviin oikeudenmukaisen Suomen rakentajiin, opiskelijoihin ja nuoriin juristeihin – myös lukiolaisiin. Juristiliitto on vuodesta 2019 alkaen järjestänyt vuosittain yhdessä lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajien kanssa Oikeusguru-kilpailun, jossa palkintoina on opiskelupaikka Lapin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Tietenkin toivomme mukaan myös muut tiedekunnat – mikä olisikaan parempi tapa huomioida lukiolaisia ja antaa tietoa oikeustieteestä kuin Oikeusguru-kilpailu!

Liitto on vaikuttanut tuomioistuinharjoittelun valintakriteereihin yhdessä jäsenyhdistyksemme Nuorten Juristien kanssa ja nyt suureksi iloksemme hallitusohjelmaan on kirjattu auskultointipaikkojen lisääminen – joka ei tietenkään saa olla pois käräjätuomarien ja toimistohenkilökunnan resursseista. Oikeusministeri Leena Meri on korostanut auskultoinnin merkitystä – ei vain tuomareiden rekrytointipohjana vaan yleisemmin juristikunnalle hyödyllisenä oppimis- ja työkokemuksena.


Vastuullista ajattelua on se, että pistämme ponnekkaasti hanttiin silloin, kun oikeustieteen aloituspaikkoja aiotaan lisätä ilman sen todentamista, että juristityövoimasta on pulaa. Niin kauan kuin juristien työttömyysluvut pyörivät sadoissa (tällä hetkellä yli 400), ei ole perusteita lisätä aloituspaikkoja. Juristien kouluttaminen on halpaa – ei tarvita laboratorioita eikä koneita – riittää kun on riittävän iso sali ja opettajalla tehokas mikrofoni – niin ajatellaan.

Mutta jos aloituspaikat ja resurssit eivät kohtaa, on turha puhua opiskelijan ohjaamisesta, tukemisesta tai palautteen antamisesta. Näin emme kouluta onnellisia oikeusvaltion rakentajia. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistetty lakimieskoulutuksen tarpeita selvittävä hanke. Olemme mukana selvityksen ohjausryhmässä.

Opiskelijoilla tulee olla kohtuullinen toimeentulo ja asumisolosuhteet, jotta heiltä voidaan edellyttää tavoiteajassa valmistumista. Huoli toimeentulosta on tänä syksynä ajanut opiskelijat yliopistojen valtauksiin. Suhtaudumme liitossa kaikella vakavuudella opiskelijoiden ahdinkoon.


Hyvät kuulijat! Liiton toiminnan luonteeseen kuuluu vaatiminen, kritisoiminen sekä oikeuksien ja etujen ajaminen. Mutta kyllä kaikessa edunvalvonnassa pitää olla myös reiluus mukana. Silloin, kun omat vaatimukset ovat saaneet hyväksyntää, on osattava olla välillä myös tyytyväinen.

Voimme sanoa, että hallitusohjelmassa on useita sellaisia meille juristeille tärkeitä kirjauksia, joihin voimme olla tyytyväisiä – lukuun ottamatta sitä, että maalittamisen erilliskriminalisointi puuttuu ohjelmasta.
Hallitusohjelmassa on esimerkiksi merkittävä kirjaus juristi/lakimies -nimikesuojasta samoin kuin resursseista. Talousarvioesityksessä esitetään ensi vuodelle oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille lisämäärärahoja, joista tuomioistuinten osuus on 19,4 miljoonaa euroa, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien 3,2 miljoonaa euroa, Rikosseuraamuslaitoksen 3,6 miljoonaa euroa ja syyttäjien 2,4 miljoonaa euroa. Nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan!

Nu går vi i rätt riktning! För justitieministeriets förvaltningsområde föreslås sammanlagt 1,2 miljarder euro för nästa år – som är 96 miljoner euro mera än i det innevarande året (borträknad valutgifterna). Regeringen vill trygga rättsvårdens verksamhetsförutsättningar och en fungerande rättsstat genom att stärka personalresurserna och därigenom förkorta köerna och behandlingstiderna. Jättefint!


Tyytyväisyyden rinnalla kytee kuitenkin huoli työmarkkinatilanteen kärjistymisestä. Sanelupolitiikan sijaan toivomme neuvottelujen tietä maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Näinä vaikeina aikoina voimavarojen käyttäminen järjestöllisiin toimiin tuntuu nurjalta – mutta olemme toki hereillä osana akavalaista kenttää.

Kipukohtia on monia, kuten suunniteltu lakiin kirjattava vientivetoinen palkkamalli, määräaikaisuuksien perusteiden väljentäminen sekä aikuiskoulutustuen kategorinen poistaminen. Myös työrauhakysymysten osalta muutosten vaikutukset on tarkoin punnittava.

Tietenkin ymmärrämme julkisen talouden vahvistamisen ja yritysten työllistämismahdollisuuksien buustaamisen tärkeyden, mutta työelämämuutokset tulee toteuttaa vastuullisesti ja välttää lyhytnäköisiä ratkaisuja.


Hyvät ystävät, mietin toisinaan mielessäni, mikä onkaan Juristiliiton tärkein tehtävä. Kun olemme mukana akavalaisessa työmarkkina- ja edunvalvontatyössä, tuntuu siltä, että tätähän vaikuttamista liiton kuuluukin tehdä.

Kun olemme saaneet oikeuspoliittisia tavoitteita läpi hallitusohjelmaan, on hyvä mieli onnistumisesta – tämä on meidän tärkeä tehtävämme: riittävät oikeusvaltion resurssit ja oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Olen myös vaikuttunut siitä työstä, jolla liitto seuraa ja selvittää tasa-arvon edistymistä.

Jos jotenkin onnistuisin professorina aiheuttamaan vahinkoa työssäni, helpottaisi oloa, kun tiedän, että minulla liiton ottama, ainutlaatuinen ja jäsenistön tarpeisiin räätälöity oikeusturvavakuutus 40 000 euroon saakka.


Niin, ja jos sattuisin vielä ennen eläköitymistä jäämään työttömäksi, kääntyisin heti liiton uravalmennuksen ja coachingin puoleen. Ja kun kuuntelin aiemmin syksyllä liiton jäsenenä ilmaista webinaaria neuvottelutaidoista yhdessä 600 kollegan kanssa, tunsin heihin Zoomin kautta yhteenkuuluvuutta – kyllä siinä juristi-identiteetti jälleen vahvistui.

Ja kun jumppaan olohuoneessa puolisoni Timon kanssa Juristiliiton tarjoaman liikuntavideon tahtiin, ajattelen, että kylläpä se liitto huolehtiikin meistä monipuolisesti.

No, olen jo luopunut miettimästä, mikä on Juristiliiton tärkein tehtävä – itse asiassa, koko kysymyshän on väärä. Tärkeintä ei nimittäin ole liitto itsessään vaan te, liiton jäsenet, joiden onnellisuuden eteen teemme kaikki voitavamme!
Hyvät kutsuvieraat, kollegat ja ystävät: sydämellisesti tervetuloa Juristipäivään – varmt välkommen till Juristdagen! Nauttikaa monipuolisesta ohjelmasta, viihtykää ja rentoutukaa!

Tuula Linna

Lisää uutisia

Kaikki uutiset