Tuomioistuinharjoittelussa vakavia puutteita: ”Se ei ole lainkaan harjoittelu, vaan työleiri”

Työuraansa aloittelevien juristien tuomioistuimissa suorittamaan harjoitteluun liittyy vakavia ongelmia. Puutteet tulevat esiin Juristiliiton toteuttamassa kyselyssä. Siihen vastanneista tuomioistuinharjoittelua suorittavista 65 prosenttia ilmoitti tekevänsä säännönmukaisesti yli 40 tunnin työviikkoja ja 15 prosentilla työaika nousee säännöllisesti yli 50 tuntiin viikossa. Liki puolet (46 %) pitää harjoittelijalle annettavaa tehtävämäärää liian suurena.

Tuomioistuinharjoittelulla tarkoitetaan yliopistosta valmistuneiden juristien tekemää vuoden harjoittelua tuomioistuimissa. Tuomioistuinharjoittelua suorittavan juristin virkanimike on käräjänotaari. Harjoittelun suorittaneelle käräjänotaarille myönnetään varatuomarin (VT) arvonimi.

Juristiliiton kysely ja sen yhteydessä annetut avovastaukset kertovat harjoittelujärjestelmän vakavista puutteista.

”Työmäärä on hirvittävä siihen nähden, että kaikki asiaryhmät voivat olla vieraita. Kyse ei ole harjoittelusta siten kuin harjoittelu yleensä ymmärretään.”
– Anonyymi vastaus

Neljännes (25 %) kertoo palautuvansa työpäivästä huonosti ja viidennes (22 %) melko huonosti. Työn kuormitus oli vähäinen tai sopiva vain kolmanneksen mielestä (34 %). Loput (66 %) koki kuormituksen vähintään jossain määrin ongelmalliseksi.

Harjoittelijat paikkaavat resurssivajetta

Tuomioistuinharjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa käräjänotaarit tuomarien tehtäviin. Harjoittelun aikana käräjänotaarit esimerkiksi ratkaisevat tuomioistuimiin tulevia hakemusasioita (esim. avioerot) ja niin sanottuja riidattomia asioita (esim. riidattomat velat). Harjoittelun loppupuolella käräjänotaarit toimivat myös itsenäisesti puheenjohtajina oikeudenkäynneissä eli päättävät oikeudenkäynnin lopputuloksesta. Tämä kertoo työn vaativuudesta.

Kyselyn avovastauksissa korostuukin kritiikki siihen, ettei kyse ole aidosta harjoittelusta, vaan käräjänotaarit kokevat paikkaavansa sitä, ettei tuomioistuimissa ole riittävästi ammattituomareita ja jäävänsä vaille tarvitsemaansa ammatillista ohjausta ja tukea.

”Käräjänotaareihin suhtaudutaan tällä hetkellä käräjäoikeuden tykinruokana.”
– Anonyymi vastaus

Palkkaus ei vastaa työn vaativuutta

Käräjänotaareille maksettava palkka on noin 2 300 euroa kuukaudessa.

– Palkkaus ei vastaa lähellekään työn vaativuutta ja tämän niin kutsutun harjoittelun tosiallista luonnetta. Kysely osoittaa, että harjoittelijoiden työmäärä on valtava, työnohjaus puutteellista ja harjoittelijoiden tehtävät vaativia. Tilanteeseen on pakko puuttua, sanoo Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.

Juristiliitto esittää pikaista työryhmän perustamista harjoittelujärjestelmän kehittämiseksi.

– Harjoittelujärjestelmän uudistaminen on välttämätön mutta laaja projekti. Siksi tarvitaan työryhmää, joka pysty tekemään kokonaisvaltaisen esityksen havaittujen ongelmien korjaamiseksi ja tarvittavien resurssien turvaamiseksi. Samalla toki tulee tietoon tuomioistuinkohtaiset erot harjoittelun toteutuksessa. Selvityksemme mukaan nämä erot ovat isoja, Tilander sanoo.

– Erityisen ristiriitaista on, että tuomioistuimissa ratkotaan myös työolosuhteisiin liittyviä ongelmia. Nyt tuomioistuinten harjoittelujärjestelmä on kuitenkin se suutari, jonka lapsilla ei ole kenkiä. Harjoittelujärjestelmän puutteet kaatuvat nyt notaareiden niskoille.

Juristiliitto vaatii tuomioistuinharjoittelijoiden palkkauksen merkittävää parantamista, harjoittelupaikkojen lisäämistä työkuorman tasaamiseksi sekä työmäärän karsimista nykyisestä. Lisäksi harjoittelijoiden ammatilliseen tukemiseen ja ohjaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tutustu tuloksiin.

Juristiliiton kyselyn vastausprosentti oli noin 70. Kysely lähetettiin 155 viime syksynä tuomioistuinharjoittelua suorittaneelle, joista 109 vastasi kyselyyn. Avovastauksia annettiin yli 70 kappaletta. Juristiliiton tuomioistuinharjoittelua koskevan selvityksen tuloksista kerrotaan laajasti Juristiuutisten kesäkuun numerossa 2/2023.

Katso tarkempia tietoja Juristiliiton kyselystä (pdf).

Lisätietoja:

Jore Tilander
toiminnanjohtaja
jore.tilander@juristiliitto.fi
041 458 0030

Janne Laukkanen
viestintäjohtaja
janne.laukkanen@juristiliitto.fi
040 588 1925