Suunnitellut säästöt ovat kohtalokkaita oikeusvaltiolle

Juristiliitto on erittäin huolissaan valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön julkaisemien talousarvioesitysten vaikutuksista oikeudenhoitoon. Ministeriöiden pohjaesitysten perusteella luvassa on leikkauksia myös oikeudenhoidon toimijoiden rahoitukseen. Samoin yliopistoille kaavailtu valtionrahoitus on riittämätön. Aktiivinen vaikuttamistyö on kuitenkin kannattanut, sillä oikeusministeriön hallinnonalalle kohdennetut säästöt ovat yleistä linjaa pienemmät. 

Oikeusministeriön viime viikolla julkaiseman tiedotteen mukaan sen hallinnonalan kokonaismäärärahaa esitetään kasvatettavaksi vuonna 2027. Samalla esitys sisältää useiden oikeudenhoidon toimijoiden määrärahojen leikkaamista. Ministeriön mukaan hallinnonalalle kohdistuvat säästöt ovat kuitenkin valtionhallinnon yleistä linjaa pienemmät.

Juristiliitto on erittäin huolissaan esimerkiksi yleisiin tuomioistuimiin, ulosottoon ja syyttäjiin kohdistuvista säästöistä. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa yleisten tuomioistuinten määrärahojen esitetään pienenevän ensi vuonna 6,3 miljoonaa, ulostoton 4,2 miljoonaa ja syyttäjälaitoksen 0,3 miljoonaa euroa.

– Leikkaukset vaikuttavat merkittävästi henkilökunnan määrään ja työssä jaksamiseen. Ruuhkautuneessa oikeudenhoidossa leikkaukset tarkoittavat vääjäämättä myös käsittelyaikojen pitenemistä entisestään. Tämä kehityssuunta on kohtalokasta oikeusvaltiolle, toteaa Juristiliiton toiminnanjohtaja Liisa Aro. 

– Säästöjen tuoma hyöty valtion taloudelle on marginaalinen, mutta niillä on iso merkitys oikeudenhoidon toimivuudelle. 

Juristiliitossa kiinnitetään huomiota myös oikeusministeriön hallinnonalan ICT-kuluihin suunniteltuihin säästöihin. Niitä kaavaillaan leikattavaksi 5,6 miljoonaa (-29 %) vuoteen 2026 verrattuna. 

– ICT-kulujen säästöjen kohdentumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Selvää kuitenkin on, että teknologian murros tulee vaatimaan myös oikeudenhoidon osalta riittäviä panostuksia toimiviin järjestelmiin. Nyt näin ei ole. Nykyiset järjestelmät ovat monin osin erittäin puutteellisia ja kaipaavat uudistamista. 

– Mikäli ICT-kuluja leikataan, vaarana on, että oikeudenhoidon järjestelmät jäävät entisestään jälkeen teknologian kehityksestä, Aro toteaa. 

Yliopistoihin riittävä rahoitus ennen opiskelupaikkojen lisäämistä

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaan valtionrahoitus yliopistojen toimintaan kasvaisi noin 11 miljoonaa euroa kuluvasta vuodesta. Huomionarvoista on kuitenkin, että opetus- ja kulttuuriministeriön alkuperäinen ehdotus lähti 36 miljoonan euron lisäystarpeesta. Tuota alkuperäistä toivetta ollaan siis valtiovarainministeriön suunnassa nipistämässä 25 miljoonaa. 

– Poliittisten päättäjien tavoitteena on lisätä merkittävästi korkeakoulutettujen määrää. Tämä vaatii kuitenkin riittävää rahoitusta ja koulutuksen laadun turvaamista. Oikeustieteen puolella näemme räikeästi nykyisen mallin seuraukset: Koulutusta halutaan lisätä samaan aikaan kun opetus- ja tutkimusresurssit ovat aivan riittämättömät ja työmarkkinat eivät vedä, Liisa Aro toteaa. 

Nyt esillä olevat talousarvioesitykset pohjustavat hallituksen budjettiriihtä, joka käydään 1–.2. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 21. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa. 

Oikeusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2027 
VM:n talousarvioehdotus vuodelle 2027