Budjettiriihestä ei lisäleikkauksia oikeushallintoon

Budjettiriihessä ei osoitettu suoria lisäleikkauksia oikeushallintoon. Juristiliitto on tähän tyytyväinen, sillä jo aiemmin puoliväliriihessä sovitut leikkaukset kurittavat myös oikeudenhoitoa, vaikka hallituksen leikkuri on koskettanut sitä vähemmän kuin useimpia muita hallinnon sektoreita. Nyt budjettiriihessä esitettiin eräiden tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen toimintamenoihin yhteensä noin 1,1 miljoonan lisäystä käytettäväksi toimipaikkojen rahoitukseen.

– Oikeushallinnon jo sovitut säästöt eivät saa kohdistua entisestään ylikuormittuneeseen henkilöstöön, vaan ratkaisuja tulee hakea hallinnon muista kuluista niin loppuun höylättyjä kuin ne alkavatkin jo olla, toteaa Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.

Koulutuspolitiikan osalta Juristiliitto korostaa yliopistosektorin riittävää rahoitusta ja opiskelijoiden toimeentulosta huolehtimista. Liitto pitää erittäin tärkeänä, että suunniteltua yliopistojen rahoitukseen kaavailtua indeksijäädytystä ei toteutettu. Juristiliitto vastusti tätä kesällä tekemissään kannanotoissa.

Uhkana on, että yliopistoilla on painetta lisätä opiskelupaikkoja erityisesti niille aloille, joilla on hakupainetta ja koulutuksen toteuttaminen nykyisin edullista. Tämä lisää helposti lyhytnäköistä halua kasvattaa esimerkiksi oikeustieteen opiskelupaikkojen määrää.

– Koulutusmäärien lisäämisessä on tärkeintä seurata tuoreimpia tilastoja. Esimerkiksi juristien työllistymisessä on aiempaa enemmän haasteita ja koulutusmääriä ei pidä nostaa. Ennemmin on tarve lisätä koulutusyksiköiden rahoitusta jokaista opiskelijaa kohden, jotta oikeustieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen laatua voidaan kehittää, Tilander huomauttaa.