Hallitusohjelma 2023

SDP katsoo, että vahva ja toimiva oikeusvaltio on toimivan yhteiskunnan perusta. SDP:n tavoitteena on, että tulevalla hallituskaudella parannetaan oikeudenhoidon toimivuutta, puututaan oikeusprosessien pituuteen sekä kustannuksiin. Myös eri vähemmistöjen perusoikeuksien toteutumista tulee aktiivisesti edistää.

SDP on sitoutunut oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen. Samalla tarvitaan jatkuvaa kehitystyötä, jotta väistämättä aina rajalliset resurssit saadaan sisäisen turvallisuuden viranomaisissa käytettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Jengi- ja nuorisorikollisuuteen on mahdollista puuttua tavoilla, jotka yhdistävät rikosoikeuden keinoja, sosiaali- ja lastensuojelun toimintaa sekä peruspalveluita. Laajin vaikuttavuus saadaan syrjäytymistä ennaltaehkäisevällä toiminnalla, joka lähtee varhaiskasvatuksesta ja turvallisen koulupolun takaamisesta jokaiselle. Rikoksien piiriin ajautumista voidaan torjua moniammatillisella viranomaisyhteistyöllä, jossa pyritään löytämään ja tunnistamaan syrjäytymisvaarassa olevia ja oireilevia nuoria ja tarjoamaan heille ja heidän perheilleen kohdennettua tukea ja apua. Toiminta edellyttää riittäviä resursseja perheisiin kohdistuvaan sosiaalityöhön, etsivään nuoristyöhön sekä lastensuojeluun ja toisaalta nykyistä laajemman ja tehokkaamman tietojenvaihdon mahdollistamista viranomaisten välillä. Samalla SDP katsoo, että myös nykyistä tehokkaampia rikosoikeudellisia keinoja tarvitaan.

SDP katsoo, että oikeusvaltion ja demokratian toteutumisen kannalta on keskeistä, että Yleisradion ja riippumattoman median toimintaedellytykset turvataan. Puolueettoman tiedonvälityksen varmistamiseksi Yleisradion valvonnan tulee jatkossakin olla parlamentaariseen toimintaperiaatteeseen nojaavaa.

Olemme sitoutuneet koko oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn resurssien vahvistamiseen.  Erityistä huomiota tulee kiinnittää koko rikosketjun resurssien vahvistamiseen poliisista vankeinhoitoon. Riittävä resursointi varmistaa rikosvastuun toteutumisen, nostaa kiinnijäämisriskin tasoa ja nopeuttaa rikosten selvittämistä.

Riittävästi resursoitu oikeusjärjestelmä ja poliisi toimivat oikeusvaltion selkärankana ja varmistavat sisäistä turvallisuutta.  Oikeusvaltiossa tulee saada asiansa käsiteltyä joutuisasti ja kohtuullisin kustannuksin.

Rikollisuuden (ml. jengi- ja nuorisorikollisuuden) torjunnassa tulee myös panostaa ennaltaehkäisyyn. Maahanmuuttopolitiikan selvä kiristäminen on tarpeen juurisyihin puuttumiseksi. Haluamme tehostaa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista.

Rangaistusten osalta erityisesti henkeen ja terveyteen (ml. seksuaalirikokset) kohdistuvien rikosten rangaistuksia tulee kiristää, ja muiden hengelle ja terveydelle vaarallisia henkilöitä tulee voida pitää lukkojen takana. Samoin poliisin oikeutta riittäviin pakkokeinoihin rikosten estämisen ja selvittämisen osalta tulee parantaa.

Nuorisorikollisuuden osalta myös alle 15-vuotiaiden rikosvastuuseen saattaminen tulee olla osana keinovalikoimaa.

Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää myös muiden toimialan viranomaisten toimintaedellytysten parantamista. Esimerkiksi pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen edellyttää pelastajakoulutuksen merkittävää lisäystä. Sisäistä turvallisuutta rapauttavat myös monet sellaiset seikat, joita ei korjata rahoituksella vaan lainsäädännöllä.

Vasemmistoliitto yhtyy tuoreimpaan sisäisen turvallisuuden selontekoon, jonka mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan tulee perustua ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn. Selonteon mukaan turvallisuusongelmien juurisyihin vaikutetaan tehokkaasti erityisesti muilla kuin turvallisuusviranomaisten toimilla: työllisyys, koulutus, yhteiskunnallinen osallisuus, ihmisten terveys, vähäiset päihdehaitat ja korkea hyvinvointi laajasti muodostavat perustan hyvälle arjen turvallisuudelle.

Oikeudenkäyntien kesto on keskeinen kotimainen ihmisoikeusongelma. Oikeudenhoidon vakava resurssivaje on kurottava umpeen kotimaisen oikeusvaltion turvaamiseksi. Rikosten uhrien on saatava oikeutta. Kansalaisten turvallisuus, palvelun yhdenvertainen saatavuus ja rikosten tehokkaampi käsittely edellyttävät myös poliisin riittäviä resursseja ja resurssien järkevää kohdistamista siten, että samalla kehitetään poliisiin kohdistuvaa ulkoista laillisuusvalvontaa poliisia kohtaan koetun luottamuksen turvaamiseksi.

Vasemmistoliitto on esittänyt laajasti keinoja nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi ja sen ennalta ehkäisemiseksi. Kriminaalipoliittisen populismin sijaan nuorisorikollisuuteen ja jengiytymiseen vastataan tehokkaasti monipuolisen tutkittuun tietoon perustuvan keinopaletin avulla. Segregaation ehkäiseminen ja koulutus ovat parhaita keinoja ehkäistä nuorten osattomuutta. Näköalattomuuden poistaminen ja mielekkäiden tulevaisuusnäkymien luominen sekä varhainen puuttuminen ja monialainen yhteistyö eri viraomaisten välillä ovat keskeisiä myös jengi- ja nuorisorikollisuuden osalta.

Vasemmistoliitto ei hyväksy perustuslain tulkinnan politisointia ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan aseman nakertamista asiantuntijat sivuuttavin poliittisin tulkintaratkaisuin.

Olemme sitoutuneet siihen, että poliisille, pelastusalalle, syyttäjille ja tuomioistuimille myönnetään tarvittavat resurssit kansalaisten turvallisuuden ja oikeusvaltion toimivuuden takaamiseksi.

Jengi- ja nuorisorikollisuuden torjumiseksi tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä, jolla katujengit tukahdutetaan ennen niiden kunnolla alettua. Tarvitsemme parempaa yhteistyötä koulujen, viranomaisten ja perheiden välillä. Kaikilla alaikäisillä tulisi olla harrastusseteli, joka oikeuttaisi harrastukseen. Uusien ilmiöiden äärellä tarvitsemme lisää resursseja poliisille ennaltaehkäisevään toimintaan.

Kristillisdemokraatit on sitoutunut oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden rahoitustaso on korjattava pysyvästi. On tärkeää vahvistaa kokonaisturvallisuuden rakenteita ja toimijoiden välistä koordinaatiota. Nykyisin työntekijävajetta on lähes kaikissa tehtävissä pelastustoimesta hätäkeskuspäivystäjiin. Poliisien työmäärää lisäävät muun muassa rikosten monimutkaistuminen, jengiväkivallan ja huumerikollisuuden lisääntyminen ja kansainvälistyminen sekä lainsäädäntömuutokset. Poliisien määrää tulee merkittävästi nostaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen mukanaan tuomat muutokset ovat lisänneet uusia haasteita Rajavartiolaitoksen toiminnalle.

On varmistettava, että Rajavartiolaitoksella on riittävät valmiudet varautua uusiin uhkiin, kuten laajamittaiseen maahantuloon. Pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille ei saa heikentää sen toimintaedellytyksiä. Muun muassa palvelutasopuutteista, varallaolojärjestelmän muutostarpeista sekä kalustehankinnoista koostuvaa rahoitusvajetta on kurottava umpeen. Toimintavalmiuden saattaminen pelastuslain edellyttämälle tasolle edellyttää sekä päätoimisten työntekijöiden että sopimuspalokuntalaisten merkittävää lisäystä. Varmistetaan pelastustoimen rahoitus osana hyvinvointialueiden rahoitusta. Lisätään pelastusalan koulutuspaikkoja. Kyber- ja informaatiovaikuttamisen torjuntaan tarvitaan eri viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Sama pätee kriiseihin varautumiseen ja yhteiskunnan toimintakyvyn varmistamiseen häiriötilanteissa. Samoin 14 tulee tehokkaasti vastata ja torjua muita vakavia rikoksia, kuten järjestäytynyttä – ja terrorismirikollisuutta. Valmiuslain kokonaisuudistus pitää saattaa valmiiksi ja terrorismirikokset määriteltävä kattavasti. Tavoitteenamme on hallittu, mutta oikeudenmukainen ja inhimillinen maahanmuuttopolitiikka. Kannatamme kiintiöpakolaisjärjestelmän hyödyntämistä ensisijaisena turvan tarjoamisen keinona. Turvapaikkapolitiikka vaatii pitkällä tähtäimellä uudistamista kansainvälisesti. Tarvitaan parempaa kotouttamista, jotta eri syistä muualta Suomeen muuttavat löytävät paikkansa yhteiskunnassamme. Huonosti hoidettu maahanmuutto ja laittomasti maassa oleskelevien määrän kasvu johtavat usein lieveilmiöihin. Ruotsin virheiden välttämiseksi on asuntopolitiikalla ehkäistävä alueellista keskittymistä. Samoin oikeudenhoidon perusrahoitusta on korotettava, jotta oikeusturva ei vaarannu. Vain perusrahoitusta nostamalla voidaan panostaa pitkäjänteiseen ja vakautta luovaan työhön oikeudenhoidossa. Rahoitusvajaus heijastuu erityisesti henkilöstöön.

Oikeudenhoidon henkilöstön määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvulla ja resurssipuutteen vuoksi henkilöstö on tällä hetkellä kuormittunut. Tämä korostuu muun muassa tuomarien ja syyttäjien kohdalla. Juttumäärät ovat lisääntyneet ja tapaukset monimutkaistuneet, eikä töitä saada tehtyä niin sanotun normaalin työajan puitteissa. Keskeisenä ongelmana myös oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. Oikeusturvan saatavuutta henkilön taloudellisesta tilanteesta riippumatta tulee parantaa.

Jengiytymisen ja nuorisorikollisuuden torjumiseen tarvitaan niin kovia kuin pehmeitäkin keinoja. Merkittävä osa jengeihin kuuluvista nuorista on maahanmuuttajataustaisia; tarvitsemme parempaa kotouttamista, jotta maahanmuuttajataustaiset löytävät paikkansa yhteiskunnassamme. Jengiytymistä ja kotoutumattomuutta estetään myös osallisuudella: jokainen Suomeen eri syistä muuttava tarvitsee ystäviä ja kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotouttamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä kolmannella sektorilla on paljon annettavaa. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tulee tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi. Perheiden hyvinvointiin ja sitä kautta lasten ja nuorten kasvuympäristöön tulee panostaa. Tarvitsemme myös lastensuojelulain kokonaisuudistuksen. Lastensuojelun keinovalikoimaa on pikaisesti kehitettävä, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Väkivaltarikosten rangaistuksia on kovennettava, ja koventamisperusteeksi on harkittava rikoksen liittymistä jengien välienselvittelyyn. Rikoshyödyn poisottamista on helpotettava. On arvioitava, miten puutumme tehokkaammin alle 15-vuotiaiden tekemiin rikoksiin. Alle 15-vuotiaat eivät ole tällä hetkellä rikosvastuussa, mitä käytetään jengien parissa hyödyksi. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää nopeuttaa myös nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja.

Vihreät haluaa säilyttää Suomen yhtenä maailman turvallisimmista maista. Haluamme varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittymisen niin, että Suomi on yhä turvallisempi maa jokaiselle ihmiselle ja ihmisryhmälle.

Raja ulkoisten ja sisäisten uhkien välillä on hämärtynyt. Sisäisen turvallisuuden edistämisen tulee perustua uhkien ennaltaehkäisemiseen ja niihin varautumiseen. Kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä tulee parantaa ja yhteiskunnan kannalta kriittiset toimijat tulee tunnistaa aiempaa paremmin. Vahvistetaan Suomen valmiutta kyberuhkien torjuntaan.

Haluamme pitää yllä ja vahvistaa suomalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta viranomaisiin. Turvallisuusviranomaisten resurssien ja toimintakyvyn on kyettävä vastaamaan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Vihreät haluaa varmistaa, että apua saa hätätilanteessa nopeasti kaikkialla Suomessa.

Suomeen on luotava väkivallan vastaisen työn rakenteet, jotta väkivaltaa kyetään ehkäisemään, tunnistamaan ja siihen puuttumaan nykyistä paremmin. Myös esimerkiksi syrjäytyminen sekä naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta ovat merkittäviä sisäisen turvallisuuden riskejä, joihin on puututtava panostamalla koulutukseen, lastensuojeluun, mielenterveys- ja päihdepalveluihin, matalan kynnyksen perhepalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön.

Luotettava tiedonvälitys on tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Valeuutisten ja disinformaation määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tällaisena aikana on panostettava kansalaisten medialukutaidon vahvistamiseen. Suomalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet päästä informaation äärelle. Julkisrahoitteisen Yleisradion tulee tavoittaa sisällöillään kaikenikäiset suomalaiset koko maassa. Riippumattoman tiedonvälityksen kaupalliset toimintaedellytykset on turvattava, jotta mediamaisema säilyy monipuolisena.

Oikeusturvan saatavuutta on parannettava. Oikeusjärjestelmässämme jokaisella on oltava aito mahdollisuus hakea ja saada oikeutta. Poliisitutkintaa on tehostettava ja oikeudenkäyntien pitkittymiseen on puututtava varmistamalla riittävät resurssit oikeudenhoitoon. Haluamme korjata oikeudenhoidon rahoitusvajeen ja huolehtia oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä.

Katujengeissä ja nuorisorikollisuuden kasvussa on kyse erillisistä, mutta osittain limittäisistä ilmiöistä, joihin molempiin on puututtava määrätietoisesti. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta huono-osaisuus kasaantuu ja osa nuorista tekee yhä enemmän rikoksia. Vihreät haluaa torjua katujengirikollisuutta ja nuorisorikollisuutta jatkamalla satsauksia sekä ennaltaehkäisyyn että rikoksiin puuttumiseen. Kannatamme muun muassa poliisin esiin nostamia keinoja, kuten panostamista lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, päihde- ja mielenterveyspalveluihin, koulutukseen, nuorisotoimeen sekä työ- ja opiskelunäköalojen luomiseen. Haluamme vahvistaa lastensuojelua sekä jatkaa ennaltaehkäisevän ankkuritoiminnan laajentamista. Ennaltaehkäisevien toimien rinnalla tarvitaan myös tehokasta puuttumista rikoksiin sekä korjaavia toimia, joilla saadaan ihmisiä pois rikolliselta polulta. Laittomien aseiden ja räjähteiden hallussapitoon liittyviä rangaistuksia on kiristettävä.

Keskusta ilmoitti jäävänsä oppositioon eikä vastannut hallitustunnustelijan kysymyksiin. Ennen vaaleja keskustan mukaan mm. ”Yleisen oikeusavun tulorajoja tulee korottaa, vakuutusyhtiöiden oikeusturvavakuutuksia parantaa ja riita-asioiden oikeudenkäyntikuluihin säätää avustajan palkkion osalta enimmäistaksat.”