Työaikalain uudistus tuo joustoja

Työaikalaki on työsuojelullinen laki ja sen reunaehdot määritellään EU:n työaikadirektiivissä. Työaikasuojelu on asiantuntijatyössäkin tärkeää, koska on olemassa tutkimusnäyttöä pitkien työaikojen yhteydestä muun muassa kroonisiin sairauksiin. Riski kohoaa jo 40 viikkotyötunnin ylittyessä, mutta erityisesti se on korkea kun 50 viikkotyötuntia ylittyy.
 
Yritysten erilaisiin työaikatarpeisiin uudessa laissa on pyritty vastaamaan joustoja lisäämällä. Laista löytyy uudet säännökset joustotyöajasta ja työaikapankista. Myös liukuvan työajan sääntelyä on joustavoitettu.Lain soveltamisala on laaja ja vastaa suurelta osin nykyistä. Hallituksen esityksen perusteluista kuitenkin käy ilmi, että soveltamisalapoikkeusten tulkinta on jopa nykyistä tiukempi. Lain soveltamisen ulkopuolelle jääminen edellyttää aina tosiasiallista työaika-autonomiaa sen lisäksi, että laissa on tyhjentävä luettelo tehtävistä, joissa työntekijän työsuhteessa ei työaika-autonomian täyttyessä sovellettaisi työaikalakia. 

Kotona tehtävä työ ei enää jää soveltamisalan ulkopuolelle. Uudessa laissa työajan käsitettä ei ole sidottu työpaikkaan, vaan työaikana pidetään missä tahansa paikassa työhön käytettyä aikaa. Näin ollen mm. etätyö tulee työaikalain piiriin. Sen sijaan matka-aikaa ei edelleenkään lueta työajaksi, ellei matkustamista pidetä samalla työsuorituksena. Työn takia paljon matkustaville voi matkustelusta aiheutua erityistä rasitusta. Tästä syystä lakiin on lisätty viittaus eräisiin työturvallisuuslain säännöksiin ja työnantajan velvollisuuteen ehkäistä työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta.  Tähän liittyvät toimenpiteet ja ohjeet onkin hyvä uuden lain myötä käydä läpi ja saattaa ne vastaamaan uuden lain säännöksiä.

Keskeisiä uudistuksia – joustotyöaika ja työaikapankki

Joustotyöaikaa voidaan soveltaa asiantuntijatyössä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itse päättää. Joustotyöajan käyttöönotto edellyttää sopimusta työantajan ja työntekijän välillä. Laissa on säädetty sopimuksen vähimmäissisältö ja sopimus on irtisanottavissa työsopimuksesta erillisenä. Myös joustotyöajassa työaikaa seurataan, mutta seurantaa on kevennetty nykyisestä. Työntekijä ilmoittaa työantajalle palkanmaksukausittain viikon tarkkuudella tehdyt työtunnit sekä viikkolevon, jotka työantaja kirjaa työaikakirjanpitoon. Eduskuntakäsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta piti joustavista työajoista sopimisen mahdollisuutta tärkeänä. Valiokunta kuitenkin tähdensi työtehtävien ja tavoitteiden oikeasuhtaista mitoittamista, jotta joustava työaika ei johda työntekijä ylikuormittumiseen ja mahdolliseen ylityösäännösten kiertämiseen. Tämä seikka onkin työpaikoilla otettava huomioon, mikäli joustotyöaikasopimuksia tehdään. 

Lakisääteinen työaikapankki voidaan uuden lain mukaan ottaa käyttöön kaikilla työpaikoilla eli myös sellaisilla aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Työaikapankkiin voidaan tallettaa mm. lisä- ja ylityötunteja, ansaittuja vapaita tai vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia ja sieltä nostetaan vastineeksi palkallista vapaa-aikaa. Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan työpaikalla yhteisesti, mutta yksittäisten erien siirtäminen pankkiin edellyttää työntekijän suostumusta. Pankista on sovittava kirjallisesti. Pankkiin säästetty kokonaiskertymä ei saa ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää. Tämä on myös palkkaturvana maksettavan työaikapankkisaatavan enimmäismäärä työantajan maksukyvyttömyystilanteissa.

Uudessa laissa lisättiin joustoja myös liukuvan ja keskimäärisen työajan osalta. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi pitävänsä tärkeänä sitä, että pitkistä työajoista johtuvien haitallisten terveys- ja työturvallisuusvaikutusten vuoksi työpaikoilla seurataan joustavien työaikajärjestelyjen vaikutusta työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Tämä on tärkeää ottaa huomioon myös lakialalla, koska lakimiehet yleisesti tekevät pitkiä päiviä. Tämä näkyy selvästi lakimiesliiton palkkatutkimuksessa. Asianajoalalla keskimääräinen todellinen työaika lähentelee 45 tuntia viikossa ja osalla tuntimäärät nousevat 55 tuntiin ja jopa siitä yli. 

Uudistuksen myötä on luontevaa pysähtyä miettimään omia ja oman työyhteisön työaikakäytänteitä ja ohjeita ja tarvittaessa uudistaa niitä vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Mikäli tässä kaivataan apua, Lakimiesliitto auttaa mielellään. Lakimiesten työhyvinvoinnin edistäminen on liiton tärkeimpiä tehtäviä. 

Ole tarvittaessa yhteydessä:
Jaana Meklin, työelämäasioiden päällikkö, p. 0400 741 686.