Ministeri Leena Meren puhe Juristipäivässä 13.10.2023

Hyvät Juristipäivän osanottajat!

Minulla on ilo tuoda tänne tervehdys oikeusministerinä. Juristipäivä on perinteinen tapahtuma, joka tänäkin vuonna kerää yhteen merkittävän määrän ammattikuntaa.

Kerron ensin muutaman sanan itsestäni ja kokemuksistani lakimiehen työstä matkastani eduskuntaan. Opiskelin oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistossa ja silloin haaveena oli työskentely tuomioistuimessa. Työskentelin valmistuttuani asianajotoimistossa avustavana lakimiehenä, auskultoin Riihimäen käräjäoikeudessa ja sen jälkeen olin esittelijänä vakuutusoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa, ja onpa minulla ollut oma lakiasiaintoimistokin. Ennen kuin minusta tuli kansanedustaja vuonna 2015, toimin 8 vuotta maistraatissa Hyvinkäällä henkikirjoittajana, josta olen nyt virkavapaalla. Tehtäviini kuuluivat holhoustoimen edunvalvonta-asiat sekä julkisen notaarin ja kaupanvahvistajan tehtävät – siviilivihkimisiäkin tein. Monenlaista on tullut tehtyä ja nähtyä. Näin ollen ymmärrän monia tähän ammattikuntaan liittyviä tarpeita ja kehityskohteita.

Minulla ei ollut koskaan erityisenä tavoitteena lähteä politiikkaan, mutta vuonna 2012 kuitenkin lähdin Hyvinkään kunnallispolitiikkaan ja siitä se sitten lähti!!, kuten jossain mainoksessakin joskus todettiin. Olen eduskunnassa ollut monessa mukana, muun muassa perustuslakivaliokunnan jäsenenä ja viime kauden lakivaliokunnan puheenjohtajana. Hallitusneuvotteluissa olin oikeudenhoidon ja sisäisen turvallisuuden neuvottelupöydässä, josta monet kirjaukset hallitusohjelmaan juuri oikeusminiteriön hallinnonalalle tulivat. Nyt pääsen ministerinä näitä hyviä ja lukuisia kirjauksia toteuttamaan.

---

Hyvät kuulijat,
Haluan ensin kiittää ihan jokaista ahkeraa juristia jaksamisestanne viime vuosina. On ollut resurssivajetta, uusia lakeja tulee jatkuvasti, oli korona-ajan haasteet ja työt ovat kasautuneet pöydille. Silti olette jaksaneet tehdä töitä meidän kaikkien oikeusturvan ja suomalaisen oikeusvaltion eteen. Vilpitön kiitos siitä!

Onneksi viime kaudella saimme oikeudenhoidon selonteon myötä tälle alueelle oman selonteon, jossa kartoitettiin koko oikeudenhoidon resurssitarpeet ja haasteet.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut varmistamaan oikeusjärjestelmän rahoituksen ja turvaamaan oikeudenhoidon toimintaedellytykset. Tällä vaalikaudella oikeudenhoidon toimijoiden rahoitusta lisätään asteittain aiempien päätösten sekä hallitusohjelmassa päätettyjen lisäpanostusten mukaisesti vastaamaan oikeudenhoidon selonteossa todettua nykyisten tehtävien rahoitusvajetta täysimääräisesti.

Hallituksen eduskunnalle antamassa talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalan budjetiksi ensi vuodelle on ehdotettu noin 1,2 miljardia euroa. Budjettimitoitus on noin 96 milj. euroa suurempi kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida.

Oikeudenhoidon selonteon mukaista rahoitusta talousarvioesityksessä ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 30 milj. euroa. Se jakautuu oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille ja se tähtää ruuhkien purkuun ja käsittelyaikojen lyhentämiseen.

Esitettävä lisämääräraha mahdollistaa jo ensi vuonna hallinnonalan henkilöstömäärän lisäämisen usealla sadalla henkilötyövuodella. Tämä auttaa henkilöstön työssä jaksamiseen. Edellytyksenä toki on, että rekrytoinnit onnistuvat.

Hallitusohjelman mukaisesti kehyskaudella oikeudenhoidon toimijoiden pysyvää rahoitusta edelleen lisätään ja tällä vuodesta 2027 yhteensä 75 milj. euron pysyvällä rahoituksella päädyttäisiin siihen, että oikeudenhoidon selonteossa osoitettu 1 200 henkilötyövuoden lisäystarve voidaan kehyskaudella toteuttaa. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että rikosprosessiketjun rahoitusta tarkastellaan kokonaisuutena, jotta pullonkauloja ei synny.

Riittävä ja osaava henkilöstö on oikeudenhoidon tärkein voimavara. Osaamisen kehittämiseen panostaminen parantaa oikeusturvaa. Hallituskauden aikana tullaan tarkastelemaan muun muassa tuomioistuinharjoittelua.

Tuomioistuinvirastosta saadun tiedon mukaan se tulee keskustelemaan tuomioistuinten kanssa tuomioistuinharjoittelupaikoista jo tänä syksynä käytävissä tulosneuvotteluissa. Itse toivon notaarien paikkojen lisäämistä. Se on kaikille juristeille hyvää oppia ihan kaikkeen työhön.

Lisäksi hallituksen talousarvioesityksellä on tarkoitus kohdentaa lisämäärärahaa rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen opiskelijamäärien nostamiseen.

Resurssitarpeisiin pyritään siis nyt monin tavoin vastaamaan.

---

Hyvät kuulijat,
Oikeudenhoidon turvaamisen lisäksi hallitus on sitoutunut kiristämään kriminaalipolitiikkaa ja varaamaan resurssit vankimäärän kasvamiseen. Ensi vuonna tämä tavoite näkyy lainvalmisteluun panostamisessa ja vankilahankkeiden suunnittelussa sekä vankiloiden turvatekniikan uudistamisessa.

Erityisesti oikeusministeriön kriminaalipoliittisella osastolla hallitusohjelma näyttäytyy merkittävänä määränä lainvalmisteluhankkeita, joista tässä haluan mainita ainakin nuorisorikollisuuteen ja katujengeihin liittyvät asiat. Hallitus haluaa ehkäistä Suomen päätymisen Ruotsin tilanteeseen, jossa katujengien väkivalta, henkirikokset ja aseidenkäyttö on ryöstäytynyt käsistä. Nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan erilaisia, oikein kohdennettuja toimia ja laaja-alaista yhteistyötä viranomaisten välillä.

Poikkihallinnollinen työryhmä valmisteleekin vuoden loppuun mennessä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan liittyvän toimenpideohjelman, jossa on sekä kovia että pehmeitä keinoja tämän ongelman kitkemiseen. Olen aiemmin jo julkisuudessa sanonut, että tätä ei ratkaista pelkästään valtion toimin rahalla ja rangaistusten kiristyksillä – vaikka niitäkin tarvitaan – vaan tarvitsemme myös lasten vanhemmat mukaan kantamaan vastuuta perheensä lapsista ja nuorista.

Hallitus tulee myös valmistelemaan uhripoliittisen toimintaohjelman, jonka tavoitteena on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus ja parantaa rikoksen uhrien asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä. Valmistelu toteutetaan kahdessa osassa siten, että syksyllä 2023 asetetaan työryhmä selvittämään rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestämiseen ja rahoituksen turvaamiseen liittyviä kysymyksiä.

---

Hyvät kuulijat,
Uusia hankkeita on siis runsain määrin aluillaan, mutta oikeusministeriön näkökulmasta eräs merkittävä uudistus on jo etenemässä. Hallitus on tällä viikolla antanut pitkään odotetun esityksen eduskunnalle laiksi Oikeuspalveluvirastosta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä on kysymys palvelujen hallinnon ja tukipalvelujen uudelleen järjestelyistä.

Esityksen mukaan kuusi oikeusapu- ja edunvalvontapiiriä lakkaavat ja niiden tehtävät siirtyvät uudelle valtakunnalliselle Oikeuspalveluvirastolle. Myös keskushallintoviranomaisen tehtävät siirretään oikeusministeriöstä uudelle virastolle. Hallinnollisten tehtävien kokoaminen yhteen virastoon mahdollistaa sen, että toimintaa ohjataan yhdenmukaisesti koko maassa.

Tarkoituksena on, että virasto toimii monipaikkaisesti. Oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot toimipaikkoineen jäävät entiselleen, ja asiakkaat voivat jatkaa asioidensa hoitamista saman henkilökunnan kanssa kuin ennen muutosta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa, jolloin myös viraston toiminta alkaisi.

Työtä ulosmittausjärjestelmän parantamiseksi jatketaan. Hallitus on jo antanut esityksen, jolla nyt voimassa olevaa väliaikaista ulosottokaaren suojaosuutta koskevaa säännöstä jatketaan toistaiseksi huolehtien velallisten käyttöön jäävien tulojen riittävyydestä.

Hallitusohjelman mukaisesti tulojen ulosmittausta tullaan yksinkertaistamaan, mikä tarkoittaa ulosmittauksen laskentasääntöjen uudistamista kokonaisuutena. Myös suojaosuuden tasoa ja oikeudenmukaista ulosmittauksen määrää arvioidaan uudelleen kaikissa tuloluokissa.

---

Hyvät kuulijat,
Oikeusministeriön tehtäviin oikeusvaltion ja demokratian ministeriönä kuuluu myös vaali- ja osallistumisoikeuksien edistäminen ja seuranta. Hallitusohjelma sisältää useita äänestämiseen ja vaaleihin liittyviä kirjauksia. Vaalijärjestelmän kriisinkestävyys ja resilienssi ovat demokraattisen yhteiskunnan keskeisiä ominaisuuksia. Vuoden 2024 presidentinvaaliin on aikaa alle viisi kuukautta. Vaalivalmistelut, jotka aloitettiin käytännössä välittömästi eduskuntavaalien jälkeen, ovat edenneet tavanomaisesti. Vaaliturvallisuuteen kiinnitettiin eduskuntavaaleissa erityistä huomiota ja näin tehdään myös presidentinvaalissa.

Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että vain yleistutkintomallisen ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö saisi käyttää nimikkeitä juristi tai lakimies. Näin pyritään ehkäisemään oikeudellisten nimikkeiden harhaanjohtavaa käyttöä, jolloin asiakkaat saavat oikean kuvan palvelua tarjoavan henkilön todellisesta koulutustaustasta ja osaamisesta.

Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille antoisaa Juristipäivää mielenkiintoisten puheenvuorojen ja paneelien parissa. Kiitos.

Leena Meri